★ Sukutaulu suurennuslasin alla - sukuselvitys
Mikon Kalteva on pienikokoinen, mutta hieman omapäinen ori. Ori tunnetaan paremmin nimellä Kalle. Se on suurimmaksi osaksi valjakkopainotteinen, mutta kyllä se pieniä ratsastusluokkiakin meni. Kalle on rauhallinen lähes aina, erityisesti kilpatilanteissa. Kotikentillä saattoi olla hieman itsepäinen ratsastaessa ja ajaessa - pitäähän orissa hieman haastetta olla. Se toimi myös paljon työhevosen tehtävinä. Komea ori on nykyään jalostusorina ja sillä on jo useita upeita jälkeläisiä.

Kuparin Mikko, tuttujen kesken vain Mikko, on entinen ravuri. Se vaihtoi uraa kuitenkin pitkien laukkojen takia ja Mikosta tuli hieno ratsu muutaman vuoden koulimisen jälkeen. Ori oppi nopeasti ratsunopit ja ehti kilpailla esteitä aluetasollakin. Mikko astui vain muutaman tamman ja siirtyi sitten hyvin ansaitulle eläkkeelle. Se on kulomusta, 150cm korkea ja jokseenkin ruunamainen ori. Rakkauden Kaaos oli 154cm korkea ja rautiaan värinen ratsu. Raisa oli hyväluontoinen ja kaunis tamma. Se kilpaili jonkin aikaa kouluratsastuksen merkeissä, muttei vakiintunut kilparatsuksi - se ei tykännyt hälinästä ja paljosta ihmisjoukosta. Raisa myytiin siitoshevoseksi ja se toi maailmaan muutaman hienon yksilön. Iän painaessa Raisa lopetti jalostushommat ja se myytiin jälleen. Uudesta kodista ei ole valitettavasti tietoa.

Hovi-Henna, tutummin vain Henna, on Hovisten siittolassa asuva tamma. Se on nykyään enimmäkseen siitoskäytössä. Sen historiasta ei pahemmin tiedetä, mutta tamma oli taitava ratsuna ja se kilpaili paljon kenttäratsastuksen parissa. Oikea monitoimihevonen siis. Luonteeltaan rauhallinen ja miellyttämishaluinen. Henna omisti myös hienon rakenteen ja se kantakirjattiin kolmannella palkinnolla. Nykyään Henna on vuokralla eräällä lupaavalla kilparatsastajalla ja siitoshommat ovat jääneet hieman syrjään. Sillä on jo 4 upeaa varsaa!

Hovi-Toivo oli rautias, 145cm korkea herra, jolla on toivoton kompleksi heittää jokainen ratsastaja alas selästä. Sen käsittely aloitettiin liian myöhään ja Tapsalle jäi paljon orimaisia tapoja. Se kiersi hankalan luonteensa takia kodista toiseen, kunnes päätyi eräälle naiselle, jonka luota Tapsa saikin loppuelämän kodin. Naisen ja Tapsan välille kehittyi erikoinen suhde ja ratsukko menestyi hienosti kilpakentillä. Heti kun joku toinen käsitteli Tapsaa, ori oli taas hankala ja epäluotettava. Tapsa jätti maailmaan muutaman jälkeläisen, joille ei onneksi sen luonne periytynyt. Aimoannos Armoa oli kuvankaunis kimo 153cm korkea neitokainen. Se kilpaili esteitä aluetasolla ja ylsi muutaman kerran kansallisellekin tasolle. Aino oli rauhallinen tapaus ja sillä oli valtavasti kapasiteettiä esteille. Kouluratsastus ei ollut ollenkaan tamman mieleen. Aino menestyi hyvin estekentillä ja kahmi paljon sijoituksia. Nykyään tamma on siitoshevosena ja kiertelee ihan hyvällä menestyksellä näyttelykehiä.

Aallon Iisak on luonteeltaan rauhallinen ja helppo ori - hyvä niin, sillä pojalta löytyy kokoa huimat 169cm! Saku on lähinnä ollut harrasteratsu ja hypännyt pieniä esteluokkia seurakilpailuissa. Kapasiteettiä sillä riitti isompiinkin luokkiin. Moni ei sitä uskonut, kun katsoi orin massavaa olemusta. Saku pärjäsi paremmin näyttelyissä ja on kantakirjattu toisella palkinnolla. Poika on jättänyt jälkeensä kaksikymmentä (!) jälkeläistä, joista suurin osa on perinyt raskaan (mutta hyvän) rakenteen ja hyppykapasiteetin.

Iskurepliikki on hieman orimaisempi tapaus. Raskasrakenteinen ja 165cm säkäinen Isku kilpaili lähinnä työhevoskilpailuissa ja valjakkoajossa. Sen selässä harvoin kukaan kävi, mutta perusratsastusjutut Isku kuitenkin hallitsi. Ori jätti jälkeensä muutamia varsoja, jotka perivät raskaan rakenteen ja ajotaidot. Aallon Elena, tuo kiltteyden perikuva, on ollut suosittukin jalostustamma elinaikanaan. Kilpakentillä Elena nähtiin muutamia kertoja ja se sijoittui lähes jokaisessa kilpailussa, mihin vain sattui osallistumaan. Elena kuitenkin oli suurimmaksi osaksi vain jalostuskäytössä ja jätti kahdeksan upeaa suomenhevosvarsaa tähän maailmaan. Elena oli rakenteeltaan perussuomenhevonen, hieman ehkä sporttisemman tyylinen.

Sumusilmä on vastapainoksi Sakulle todella kevytrakenteinen, sporttinen ja hieman sisukas suomenhevonen. Sillä oli säkää vain 150cm. Sumu kilpaili menestyksekkäästi aluetasolla esteratsastusta ja ehti osallistua muutamiin kansallisen tasonkin kilpailuihin. Sen omistaja meni kuitenkin konkurssiin ja joutui myymään Sumun. Tamma pääsi onneksi hyvään kotiin, mutta sen kilpaura loppui siihen ja neiti jäi siitoskäyttöön. Se on jättänyt jälkeensä huimat kymmenen varsaa ja viettää nykyään vain eläkepäiviä.

Sumupoika, tutummin Poju, on menestynyt estekentillä upeasti. Sh-kuninkaallisissa Poju on kahminut sijoituksia lukuisia ja menestystä on tullut myös estekentillä Ruotsin puolellakin. Suomessa Poju on yksi kuumista nimistä kilpakentillä. Se on luonteeltaan helppo ja yhteistyöhaluinen. Jälkeläisiä on lähes kolmekymmentä ja jokainen niistä on kevytrakenteinen ja ehdottomasti estepainotteinen. Surutar kilpaili nuorena jokusen vuoden säännöllisesti esteillä, mutta siirtyi sen jälkeen harraste/siitoskäyttöön. Tara on ratsastaessa hieman tammamainen, eikä todellakaan mikään automaatti. Hoitaessa kuitenkin todella rauhallinen ja kultainen. Jälkeläiset, joita on 7, perivät yleensä haastavan luonteen Taralta. Tamma on pärjännyt myös näyttelyissä.

★ Pikku-Sirut ja jalostusinfo
Moon Silmäterä on satunnaisesti käytössä jalostukseen. Sille valitaan oreiksi 1-polven sukua omaavia suomenhevosia, joilla on tuloksia kilpakentiltä. Jos haluat Sirusta tilausvarsan, otathan yhteyttä (moondance- @ suomi24.fi).

    o. Moon Teräsmies, syntynyt 22.06.2009
    o. Moon Ääriteko, syntynyt 20.03.2009

kuulumisia ja valmentautumista

★ Pakkasta ja joulufiilistä 24.12.2009
Hrr, pakkasta taitaa olla jo kiitettävästi ja Siru on kasvattanut upean talvikarvan loimituksesta huolimatta! Harjailin tammaa ja ajattelin, että voisin lähteä maastoon kävelemään sen kanssa. Jalat olivat tarpeeksi kipeät viime reissusta (lunta satanut ainakin puoli metriä!), joten päätin istua Sirun lämpimän selkään toppavaatteitteni kera. Siru käveli reippaasti lumihangessa ja pörisi tyytyväisenä. Reissusta tuli oikein mukava, eikä kylmä yllättänyt karvapallon selässä. Illalla Siru sai herkkuja, aivan kuten muutkin, sillä pitäähän hevostenkin jouluna mässätä!

★ Sirusta on tullut hieno neiti! 27.09.2009
Siru ei ole enää mikään pieni pirpana, vaan 164 senttinen järkäle, jolla on lempeä katse ja tuuhea harja. Se hurmaa monet aluksi ulkomuodollaan ja myöhemmin myös luonteellaan. On aina ihanaa, kun kasvatista tulee menestyvä ja hyväkäytöksinen tapaus. Rakennekin Sirulla on kohdallaan, vaikkei näyttelyissä olla vielä menestytty. Kaikki aikanaan! Siru on menestynyt sen sijaan kilpakentillä upeasti. Sijoituksia on kertynyt niin esteiltä kuin koulustakin. Tamma on käyttäytynyt hienosti kilparadoilla ja sen kanssa on aina mukava lähteä kilpailemaan. Sirulle on suunniteltu vauvaakin Lakean Feertin kanssa, joten astutus varmaankin tapahtuu pian. Sitä odotellessa.

★ Pakkasia ja lumihankia - talviterveiset 16.02.2009
Sirusta on tullut jo aikuinen, kaunis tamma. Sen kilpauraa on pikkuhiljaa aloiteltu ja se onkin jo kahmaissut kaksi sijoitusta kouluratsastuksen parista. Toivotaan, että rakenteensa puolesta menestyisi näyttelyissäkin! Siru on on ollut todella miellyttävä ja helppo kouluttaa, kumpa kaikki olisivat samanlaisia. Tällä hetkellä neitokaiselle kuuluu hyvää, se on pysynyt terveenä ja pirteänä. Tamman kanssa ollaan treenattu kovasti ja alkaa jo kilpakunto olla hyvä. Vielä kun päästäisiin sinne kilpakentille asti!

★ Kouluvalmennus 23.12.2009 (valmentajana daivive)
Jo heti alkuun Siru osasi olla erittäin positiivisen oloinen ja huomasin kuinka hyvä suhde miseryllä oli hevoseensa. Vaikka valmennus käytiin melkein jouluaattona, ei kummallakaan näyttänyt olevan mitään vastaanmukistavaa. Alkuun pyysin miseryä kiinnittämään huomiota tamman ravityöskentelyyn ja saamaan sitä kulkemaan irtonaisemmin. Hetken työskentelyn jälkeen Sirussa alkoikin näkyä jo tulosta. Seuraavaksi annoin tehtäväksi pohkeenväistöt kolmikaarisella kiemurauralla. Siru ei oikein näyttänyt tajuta ideaa taivutteluissa noin kiemuraisella uralla, mutta kun misery jaksoi hetken jankata tammalle vastaan, alkoi Sirukin ymmärtää tehtävän pointin ja kuuntelemaan. Kun raviutyöskentely sujui mielestäni hyvin päätin ottaa saman laukassa. Kolmikaarista kiemurauraa laukassa, väistättäen aina keskellepäin. Laukkatyöskentely ei tahtonut sujua lainkaan, vaan Siru näytti keskittyvän vain vauhtiin, joten käskin miseryä siirtämään neidin pääty-ympyrälle. Ympyrällä jatkettiin laukan työstämistä lisäten ja vähentäen tempoa. Muutaman kierroksen jälkeen Sirukin ymmärsi mmistä oli kyse, ja alkoi vaihtamaan tempoa miseryn pyynnöstä. Kun tempo saatiin kuntoon ohjasin miseryn ja Sirun takaisin kolmikaariselle kiemurauralle jatkamaan väistöharjoitusta. Tammasta huomasi että oltiin luulot otettu pois ja se väisti laukassakin oikein taitavasti. Loppuun päästin neidit vielä ravailemaan pidemmin ohjin, pistäessä miseryn työskentelemään enemmän jaloillaan. Tämän kaksikon välisestä työskentelystä ei voi kyllä pahaa sanaa sanoa, misery osasi pysyä hyvin rauhallisena ja sai tamman hienosti kuulolle pienen keskittymishäiriönkin jälkeen.

★ Estevalmennus 11.11.2009 (valmentajana Sini)
Siru näytti upealta astellessaan maneesiin letitettyine harjoineen ja puhtaine satulahuopineen. Tamman käynti näytti jo heti alkutunnista pehmeältä ja eteenpäinpyrkivältä. Tamma käytti hienosti takapäätään ja kulki sen verran hyvin, että selässä istuva ratsastaja näytti tosiaankin osaavan hommansa. Yhteistyönne oli käsin kosketeltavaa ja hienoa katseltavaa - tuntui, kuin olisitte lukeneet toistenne ajatuksia. Siru näytti innostuneelta heti nähdessään maneesissa könöttävät esteet, jotka olin aluksi asettanut noin puolen metrin korkuisiksi. Siru näytti taipuisalta ja notkealta jo heti kääntyessään esteelle. Ponnistuskohta osui täysin nappiin ja Sirun hyppy oli napakka ja onnistunut. Jalat nousivat hyvin, mutta tamma olisi saanut käyttää enemmän selkäänsä ponnistuksessa. Seuraavalla esteellä kehotin sinua antamaan Sirulle hieman enemmän ohjaa myös ponnistusvaiheessa, jotta selkälihaksetkin saataisiin kunnolla mukaan hyppyyn. Nyt hyppy näytti entistäkin paremmalta ja kävin korottamassa esteen metrin korkuiseksi. Siru höristi korviaan ja oli ehkä vähän liiankin innokkaana valmiina hyppyyn - tällä kertaa ponnistuspaikka osui vähän liian kauas ja puomit kolisivat toden teolla. Uudella yrityksellä osasit auttaa Sirun oikeaan kohtaan ja este ylittyi moitteetta. Valmennuksen tuloksena oli selkälihasten käyttäminen ja esteellä myötääminen.

★ Estevalmennus 24.02.2009 (valmentajana Decne)
Saapuessanne maneesiin Siru tutki mielenkiinnolla maneesia ja sinne pystyttämiäni esteitä. Tämän päivän aihe olisikin suhteutettu. Niinpä annoin teidän verrytellä samalla tarkkailessa menoanne. Kun olin saanut jonkinlaisen kuvan yhteistyöstänne, aloitimme hyppäämisen. Ensin normaali suhteutettu viidellä askeleella ja tämän jälkeen neljällä. Tamma kuunteli suorastaan täydellisesti ja toimi täysin apujen mukaan. Nostin hieman esteitä ja tulitte uudestaan. Tällä kertaa ponnistut tuli kuitenkin liian myöhään ja tamma otti neljän askeleen sijasta neljä ja puoli. Uudella yrityksellä ja paremmalla lähestymisellä tämäkin onnistui. Hyppäsimme suhteutetun vielä toisesta suunnasta ja nostin vielä esteet metriin. Metrinä muutamaan otteeseen molemmista suunnista ja eri askelmäärällä, hyvinhän se sujui!