Muistoissamme

Anwar Troy menehtyi suolikierteeseen 12.7.2013 19-vuotiaana. Olin itse jo iltateen äärellä yöpuku päällä, kun tallityöntekijä soitti, että Aatulla ei ole kaikki hyvin. Puin nopeasti jotain päälleni ja juoksin talliin. Lähdin kylmään vesisateeseen taluttamaan oria, jolla oli selvästi ähky. Eläinlääkäri oli kuulemma jo tulossa. Aatu oli todella kipeä ja liikkui haluttomasti. "Koita jaksaa poika, kohta helpottaa", kuiskasin sen korvaan. Aatu kävi yrityksistäni huolimatta maahan ja jäi makaamaan siihen silmät puoliummessa. Juoksin hakemaan loimia sen suojaksi ja samalla eläinlääkäri saapuikin paikalle. Pidin rakkaan orini päätä sylissäni, kun eläinlääkäri totesi, että mitään ei ole enää tehtävissä - hevosen kannata parasta on lopettaa se heti. En uskonut korviani, mutta onneksi tallityöntekijä sai sovittua asian eläinlääkärin kanssa. Olin niin shokissa koko asiasta. Silmäteräni, tallin kantaori ja yksi vanhimmsita hevosistani nukkui pois tihkusateen saattelemana laitumen laidalle. Istuin vielä pitkään muiden lähdettyä sen vierellä ja silittelin silkkistä turpaa viimeisiä kertoja. Aatu oli ori, jota en tule koskaan unohtamaan. Se on taivaltanut kanssani jo syntymävuodestaan asti.



Anwar Troy "Aatu"

   rotu, sukup.    suomenpuoliverinen, ori    painotuslaji    esteratsastus
   syntymäaika    21.04.2005 (ikääntyminen)    koulutustaso    ko Helppo A, re 150cm
   säkäkorkeus, väri    166 cm, rautias    kasvattaja    ph
   VH-tunnus    VH00-031-9448    omistaja    Infinity Sporthorses
   entinen omistaja    -    saavutukset    ERJ-I, YLA2, KTK-III, SJP-II, SPL-II, ERL-III

Anwar Troy on ensimmäisiä ostamiani suvullisia hevosia, joiden kanssa aloin tosissani harrastamaan virtuaalihevostelua. Ori on ollut minulla vuodesta 2006 asti ja tulee olemaan vielä pitkään. Näin upealle hevoselle toivoo pitkää ikää ja onneksi se on virtuaalimaailmassa mahdollista. Luultavasti en raaski luopua ikinä tästä orista. Aatu on mamman kultapoika, joka saa erityiskohtelua ja -oikeuksia. Esimerkkinä jokailtainen herkkutuokio (tiedän ettei hevosia saa lelliä puhumattakaan kädestä syöttämisestä) tai se, että järkyttävällä ilmalla haen Aatun ensimmäisten joukossa sisälle. Ori tietää oman arvonsa ja tietää selkeästi että on tallin upein ori.

Luonteeltaan Aatu on hyvinkin sisukas hevonen, joka on pohjimmiltaan kuitenkin kiltti kovan ulkokuoren alla. Orin sisimmästä löytyy vielä pieni varsa, joka tulee esiin esimerkiksi tarhassa - se saattaa kirmata nuorien varsojen kanssa kuin olisi itsekkin sellainen. Kuitenkin Aatu osaa myös tilanteen vaatiessa käyttäytyä nätisti ja hienosti. Ori on lähinnä yhden ihmisen hevonen ja hermostuukin, jos ympärillä häärii monia tuntemattomia ihmisiä. Hoitaessa se on kovin malttamaton, sekä hieman höhlä; esimerkiksi loimi on maailman pelottavin asia, mutta vain joka toinen päivä. Ratsastaessa Aatu aika vauhdikas ja villi, mutta tarvittaessa ja oikealla kuskilla osaa olla rauhallinen ja varma ratsu. Aatu rakastaa esteitä ja eteen ei ole tullutkaan vielä estettä jonka ylitse oria ei saisi.

Hoitaessa Aatu on kiltti, mutta malttamaton. Jos toimit liian hitaasti tai vaikka unohdut juttelemaan jollekkin, alkaa Aatu kuopia maata kaviollaan ja huomauttaa, että häntä pitäisi nyt harjata, ei tehdä mitään muuta. Varusteet saa helposti tälle pojalle, sillä se on aina innokoas lähtemään töihin. Kaviot nousevat mukavasti ylös ja ennen kaikkea pysyvät ylhäällä niin kauan kuin on tarvetta. Loimea Aatu pelkää satunnaisesti, joten täytyy osata loimittaa varovasti. Joskus myös tavalliset asiat, kuten harjapakki tai juoksutusraippa voivat olla ylivoimaisen pelottavia asioita. Pesemisestä tämä ori pitää paljon. Se tykkää roiskutella vettä ja kuopia kavioillaan, kun ollaan esimerkiksi uittamassa hevosia. Se ei malttaisi tulla pesupaikalta tai järvestä pois vaan haluaisi jäädä sinne. Mutta tälläinen orhi on vain, jos kyseessä on yksi, tuttu ja turvallinen ihminen. Muuten Aatu on hyvinkin hermostunut ja orimainen.

Ratsastaessa Aatu on vauhdikas ja villi. Joskus se kuumenee liikaa ja silloin ori menisi vaikka läpi harmaan kiven. Aatulta löytyy valtavasti kapasiteettiä ja intoa. Se jaksaisi treenata esteitä vaikka koko päivän ja ei ole tullut vielä eteen estettä jota tämä poika ei hyppäisi. Yleensä poika kuuntelee apuja tarkasti ja yrittää vastata niihin parhaansa mukaan, jos vain ei kuumene liikaa. Aatu kaipaa rauhallisen ratsastajan, joka osaa olla hermostuttamatta oria epäselvillä avuilla. Kouluratsastuksessa se on ihan ok, mutta sen kärsivällisyys ei riitä kuin hetken. Jos aletaan vääntämään koulua tarkasti ja orin kyllästyessä alkaakin pään viskominen ja mörköjen etsiminen. Esteillä Aatu on parhaimmillaan - se on innokas ja eteenpäin pyrkivä. Se hyppää esteet aina korvat hörössä. Erityisesti uusinnat ja tiukat tiet ovat Aatun bravuuri. Vaikka ori on varma ja luotettava hyppääjä, se hermostuu helposti, esimerkiksi esteiden pudotessa (joka on yleensä ratsastajan moka) tai jos kuski on jatkuvasti suussa kiinni. Silloin ori protestoi takamustaan heittelemällä tai viskomalla päätään. Aatu haluaa muistuttaa, että osaa kyllä asiansa, anna hänen toimia rauhassa! Maastossa poika on aika vauhdikas tapaus - tosin, niinhän se aina. Joskus se saattaa intoilla ja laukata pitkän matkaa. Kuitenkin Aatu on maastovarma, ettei säikähtele mitään, jos luottaa ratsastajaan. Epävarmalla ratsastajalla menee minne itse haluaa, samoin tuntemattomia tuppaa riepottelemaan minne lystää. Maastoesteet ovat mukavaa vaihtelua Aatulle ja nekin se ylittää leikiten.

Taluttaessa Aatu joko kulkee nätisti vierellä, tai sitten ei kulje. Jos sillä on huono päivä, se hyppii pystyyn ja saattaa tanssahdella vierelläsi. Hyvänä päivänä Aatu kulkee kiltisti vierellä ja saattaa välillä pysähtyä kihnuttamaan päätään taluttajan olkapäähän. Tarhasta ori antaa helposti kiinni, mutta tarhatessa voi tulla ongelmia. Aina Aatu ei malttaisi odottaa, että se päästetään vapaaksi vaan saattaa lähteä riimunnarun kanssa juoksemaan ympäriinsä. Tarhassa se usein pukittelee ja muutenkin on kuin pieni varsa.

Kilpailuissa Aatu osaa olla asiallisesti ja käyttäytyä niin ettei häpäise omistajaansa. Tammoille se joskus huutelee, mutta muuten pysyy hyvin hallinnassa. Traileriin Aatu menee hienosti ja se onkin kokenut matkustaja. Ori tietää, että kun mennään traileriin, päästään kilpailemaan ja pitämään hauskaa. Kisapaikalla se on hetken hermostunut ja aikansa katseltua ympärilleen se rauhoittuu. Suorituksessa Aatu pistää peliin parhaansa ja joskus on jopa parempi kuin kotikentällä. Koulukilpailuissa se tympiintyy helposti ja ei jaksa keskittyä ollenkaan suoritukseensa. Estekilpailuissa ori taasen on parhaimmillaan ja todella yritteliäs. Palkintojenjaossa Aatu ei malta kauaa seistä paikallaan ja kunniakierroksella se menee eikä meinaa!

Muiden hevosten seurassa Aatu viihty hyvin. Jos toinen ori vain tulee Aatun kanssa toimeen, niin ei ole mitään ongelmia orienkaan suhteen. Tammoille Aatu tykkää joskus hieman esittää. Ruunista tämä poika ei välitä mitään, se on ihan hyvää pataa niittenkin kanssa. Tarhassa Aatu viihtyy parhaiten jonkun seurana - mieluiten aika nuoren hevosen, jolloin Aatu saa olla omassa varsamaisessa persoonassaan.


Sukutaulu ja jälkikasvu

Jälkeläiset

  i. Jotflow CF
  KTK-III, YLA3
  ii. Jack Daniels W
 
  iii. FNS Matthew
  KTK-II, Vir Mva Ch, KRJ-I, ERJ-I
  iie. Sprietland´s Spirit of America
 
  ie. Nectar's Daylight
 
  iei. Dancarino R
 
  iee. Mansikkamäen Päivänsade
  KTK-II
  e. Catherin's Eviny
 
  ei. Waterfall´s Gravity
  sivut kadonneet
  eii. WW Avaldo
 
  eie. Nellan v. Björkof SWE
  sivut kadonneet
  ee. Starl Speedway
 
  eei. AG Daniel
 
  eee. Mouscheté
  sivut kadonneet

Anwar Troyn suku ei ole täynnä arvonimiä tai tunnettuja hevosia, mutta omalla tavallansa se on korvaamaton. Aatun suku on täynnä vanhoja nimiä (mm. kolmannen polven hevoset syntyneet oikeasti 2002-2004 vuonna, jolloin itse aloitin virtuaalihevostelun). Nämä hevoset ovat olleet aikanansa upeita ja osa oikeinkin arvostettuja. Nykypäivänä tuollaiset hevoset eivät menestyisi tai olisi arvostettuja.

Aatun isä Jotflow CF on jo edesmennyt komea kimo puoliveriori. Topiksi kutsuttu ori nukkui pois karsinassaan vanhuuden vaivojen johdosta 29-vuotiaana. Luonteeltaan Topi oli hankala ja orimainen. Sen erikoisalaa olivat rikkinäiset tarhat, sekä ihmisille kenkkuilu. Ratsastaessa ori ei antanut periksi lainkaan ja vaati kokeneen ratsastajan. Topi hallitsi esteratsastuksen upeasti ja sijoittuikin monissa kilpailuissa elinaikanaan. Jälkikasvua ori jätti viisi kappaletta.

Isänisä Jack Daniels W, tuttujen kesken Jakke, oli tummanruunikko ori. Jakke hallitsi niin este- kuin kouluratsastuksenkin. Paremmin se teki silti tulosta kouluradalta, kunhan malttoi keskittyä. Luonteeltaan ori oli melkoisen kärsimätön tapaus, mutta omasi hyvän hyppytyylin ja upeat liikkeet kouluratsastuksessa. Jälkeläisiä Jakella oli vain kolme kappaletta.

Isänemä Nectar's Daylight oli yleispainotteinen tummanruunikko tamma. Liliksi kutsuttu neiti hallitsi niin kouluratsastuksen kuin esteetkin. Se sijoittui kummassakin lajissa muutamia kertoja. Lili taisi olla enemmän siitostamma, sillä se on jättänyt jälkeensä kuusi hienoa varsaa. Luonteeltaan neiti itse oli ystävällinen, mutta hieman arka. Se jännittyi helposti kouluradalla ja vieraiden ihmisten seurassa, mutta estekentillä se oli kuin kotonaan.

Aatun emä Catherin's Eviny oli punarautias tamma, joka oli melkoinen monitaituri. Se kilpaili niin kenttäratsastuksessa, kuin esteillä ja koulussa, sekä valjakkoajossa. Jälkeläisiä Eevillä on vain kolme kappaletta, sillä se keskittyi enemmän kilpailemiseen ja treenaamiseen. Luonteeltaan tamma oli kiltti ja uskalias, mutta kaipasi kokeneen ratsastajan tai saattoi tehdä omia temppujansa.

Emänisä Waterfall´s Gravity, tuttujen kesken Kalle, oli kulomusta ori. Se oli ehdottomasti estepainotteinen. Kalle kilpaili pääosin hyvällä menestyksellä 140cm radoilla. Ori rakasti hyppäämistä, eikä sietänyt ollenkaan kouluratsastusta. Luonteeltaan Kalle oli haastava, eikä todellakaan mikään lasten ratsu. Hoitaessa se testaili hoitajaansa ja ratsastaessa kuumeni helposti. Kalle jätti jälkeensä neljä varsaa.

Emänemä Starl Speedway oli Tepaksi kutsuttu tummanruunikko tamma. Tepa on pärjännyt esteillä, kouluratsastuksessa ja näyttelyissäkin. Se oli luonteeltansa oikein kultainen. Se oli hoitaessa ystävällinen ja seurallinen, eikä temppuillut koskaan. Ratsastaessa Tepa kulki aloittelijoillakin nätisti. Sen oli tarkoitus olla lähinnä siitohevonen, mutta menehtyi varsomisen yhteydessä.



Kilpailukalenteri ja saavutukset

★ ERJ-I     ★ YLA2
★ KTK-III     ★ SJP-II
  ★ SPL-II   ★ ERL-III

★ 114 ERJ sijoitusta (22 voittoa)

21.12.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/40)
11.12.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/50)
10.12.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (6/50)
08.12.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/50)
28.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/40)
26.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/50)
25.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/60)
25.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/60)
23.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/50)
23.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/40)
23.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/40)
22.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/60)
15.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/40)
15.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (6/40)
11.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (5/50)
10.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/50)
10.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (4/50)
01.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (5/30)
01.11.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/30)
31.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (5/30)
30.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/30)
29.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/30)
29.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/50)
28.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/30)
27.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/50)
27.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/30)
27.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/40)
26.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/30)
25.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/30)
25.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/30)
25.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/40)
24.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/40)
24.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (2/40)
31.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (5/30)
29.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/30)
28.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/30)
27.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (5/30)
23.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (7/50)
23.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/50)
21.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (1/50)
20.10.2011 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/50)
24.08.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 160cm (2/40)
23.08.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (4/40)
21.08.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 160cm (3/40)
24.04.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (2/43)
27.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (2/100)
27.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (5/100)
20.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (3/40)
20.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (3/36)
15.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 140-150cm (3/30)
15.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (6/40)
13.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (6/50)
11.03.2009 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (2/50)
08.07.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 110cm (8/119)
02.06.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (2/50)
01.06.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 140-160cm (1/9)
19.04.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-140cm (6/89)
18.04.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (8/91)
10.02.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/39)
10.02.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (1/17)
10.02.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 100cm (1/23)
10.02.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (3/16)
16.01.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 80cm (6/76)
14.01.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 110cm (6/40)
14.01.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (4/40)
14.01.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (2/111)
14.01.2008 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-140cm (6/96)
25.11.2007 kutsu, ERJ esteratsatus, 110-120cm (3/42)
25.11.2007 kutsu, ERJ esteratsatus, 130-140cm (6/41)
21.11.2007 kutsu, ERJ esteratsatus, 150cm (1/17)
21.11.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (1/40)
21.11.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, (tarina) 110cm (1/4)
10.11.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (5/34)
12.11.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (1/20)
04.11.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (3/82)
04.11.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (3/53)
28.10.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, (FIHS) 130cm (3/26)
05.08.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (2/12)
10.07.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 140m (4/60)
15.07.2007 kutsu, ERJ estecup, 140cm (1/102)
15.07.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (5/39)
22.06.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 110-130cm (1/22)
18.04.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 90-110cm (4/28)
20.04.2007 kutsu, ERJ esteratsastus, 140cm (5/34)
25.12.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (1/40)
15.12.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 100-110cm (5/30)
03.02.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-150cm (6/36)
24.11.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 100cm (4/35)
18.11.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 160cm (1/29)
24.09.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-160cm (3/16)
15.09.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 90-100cm (4/30)
15.09.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 110cm (2/30)
04.09.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-140cm (5/11)
01.08.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (5/50)
06.07.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130cm (2/84)
29.06.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-140cm (6/40)
26.06.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/33)
23.04.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 110-130cm (2/40)
19.04.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-140cm (4/35)
15.04.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-140cm (4/28)
02.04.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 140-150cm (2/50)
20.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-150cm (5/30)
20.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120cm (3/45)
18.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 110-130cm (6/40)
17.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 110-130cm (6/40)
16.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (3/30)
15.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 100-110cm (6/40)
14.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (1/31)
07.03.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 150cm (6/37)
22.02.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 130-140cm (5/50)
16.02.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (1/30)
13.02.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (1/50)
11.02.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (2/30)
20.01.2006 kutsu, ERJ esteratsastus, 120-130cm (10/133)


Päiväkirja ja valmennukset

23.10.2011 sadas ERJ-sijoitus (päiväkirja)
Lisäsin juuri kalenteriin 19 ERJ-sijoitusta syksyltä ja samalla tuli täyteen tasan 100 ERJ-sijoitusta. Sen kunniaksi lähdin tänään kokeilemaan onneani maastolenkille ilman satulaa. Alkumatka sujuikin mallikkaasti ja ehdin jopa ihailla kaunista syksyistä maisemaa. Ravipätkän jälkeen Aatu alkoi hieman steppailla ja fiksuna tyttönä päätin tietenkin laukata suurimmat höyryt pois. Aatu innostui laukasta valtavasti. Yritin vain pysyä kyydissä ja nauttia vauhdista. Tuuli sai aikaan sen, että vesi valui silmistäni poskia pitkin. Kohta tulisi aika hidastaa - jos se vielä onnistuu - sillä on aika kääntyä kotia kohti. Aloin ajoissa keräämään ohjia tiukemmalle ja se sai tietenkin Aatun vain kiihdyttämään vauhtia. Jouduin irrottamaan kädet ohjista ja otin niin kovan pidätteen kuin pystyin. Ensimmäinen ei mennyt läpi mutta toisella kertaa Aatu melkeimpä pysähtyi istualteen. Oli aika lähellä etten pudonnut kaulan ylitse maahan kuperkeikalla. Aatu puuskutti ja puuskutin itsekin. Viileän ilman vuoksi hengitys höyrysi hämärtävässä illassa. Se oli tavallaan oikein satumainen hetki ja mitä parasta, kerrankin Aatu kuunteli minua. Taputin pojan kaulaa ja käänsin kotio päin. Aatun mielestä kotiokin pitäisi mennä laukalla ja se otti muutaman kummallisen loikan kun en päästänytkään sitä laukalle. Loppumatka meni kuitenkin oikein hienosti rauhallisessa käynnissä pitkillä ohjilla. Vielä se vanhakin jaksaa, vaikka eihän Aatu todellisuudessa ole edes mikään ikäloppu hevoseksi.

05.10.2011 Aatu-pappa valtaa kilpakentät (päiväkirja)
Ylpeä omistaja - tai mamma, kuten itse tuppaan kutsumaan - lisäsi juuri 8 sijoitusta kilpailuista ja niistä kaksi ovat voittoja. En ole orilla vielä kovin moneen kilpailuun edes ehtinyt osallistua. Aatu näytti että kyllä ne vanhatkin vielä jaksavat ja jätti jälkeensä monia upeita, nuoria hevosia. Kuinkas monen 15-vuotias hevonen hyppää vielä voitokkaasti 150cm ratoja? ;) Minä hölmö harkistin Aatun jättämistä kilpaeläkkeelle ja poika ilmeisesti päätti näyttää mihin hänestä on vielä. Muutenkin Aatu on ollut todella pirtsakka tapaus ja on kiikuttanut minua kentällä vähän miten lystää. Joka syksy sama homma, mutta onneksi tähän mennessä ainakin Aatu on rauhoittunut myös ennen lumien tuloa. Tiedä vaikka se kuvittelisi taas olevansa nuori oripoika.

21.10.2009 talvea odottaessa (päiväkirja)
Aatulla on ollut taas hieman vapaata ja energiaa on kertynyt liiaksikin. Myös raikas syysilma on saanut orin pään sekaisin. Aamulla mentiin tarhaan kiskoen ja tanssien, hyvä etten alle jäänyt! Tarhassa Aatu kirmaili kuin pieni varsa ja pelkäsin, että se satuttaisi jalkansa pian. Ori riehui kuitenkin varman näköisesti, eikä kompuroinut ollenkaan, olihan se kokenut riekkuja. ;) Kun orhi löysi heinät ja jäi niitä syömään, lähdin putsaamaan karsinaa.

Kahdentoista aikaan hain Aatun takaisin sisälle. Se luimisteli hieman korviaan, sillä olisi kaiketi halunnut jäädä pidemmäksi aikaa ulos. 'NYt mennään lenkille!' puhelin orille ja kiristin satulavyön. Painoin kypäräni tiukasti päähäni ja lähdin taluttamaan hermostuneen orin ulos. Enhän minä päässyt edes selkään, joten turvallisuussyistä talutinkin orin maneesiin ja aloin vääntämään koulua. Piankos Aatun into laantui ja se löntysteli tehtävät läpi alistuneen oloisesti. 'Ei sitten mentykään lenkille', se tuumi.

Tunnin koulutreenin jälkeen olimme kummatkin yhtä puhki. Nappasin katsomosta ratsastusloimen ja taitelin sen pojan päälle. Aatu puuskutti hieman, mutta liian hiessä se ei ollut - joten suuntasin matkani kohti maastoa. Ja johan tuli Aatuunkin eloa, se virkistyi heti ja käveli ripein askelin pitkin hiekkatien reunaa. Pääsimme juuri metsän siimekseen, kun alkoi sataa lunta. Aatu ei oikein pitänyt siitä, kun hiutaleita putoili sen turvalle - se viskoi päätään ja olisi halunnut laukata hiutaleita karkuun. Nauroin ja annoin orille laukkapohkeet. Rauhallinen maastolenkki jäi taakse ja painelimme laukkasuoran päästä päähän täydellä vauhdilla. Kotiopäin ravailimme hiljakseen ja ori tuntui säpsyvän kaikkea. Taisi olla täynnä energiaa vieläkin.

Pihalla taputin Aatua kaulalle ja lumisadekin oli helittänyt - ei tainnutkaan tulla viellä talvea. Otin Aatulta varusteet pois ja jätin sen karsinaan hyvin loimitettuna. Aatu oli hyvässä kunnossa, joten ajattelin taas aloittaa varovasti kilpailemista, joka oli jäänyt oman innostukseni lopahtamisen takia. Aatu tuntui tykkäävän ideasta ja se hörähti tyytyväisenä.

25.03.2009 menestystä kilparadoilla (päiväkirja)
Kannatti jatkaa Aatun kanssa kilpauraa, se on kerännyt sijoituksia melko tasaisesti ja tuntuu todellakin nauttivan hommasta! Nyt ei tarvitse enää jättää poikaa karsinaan ja lähteä muiden hevosten kanssa kilpailuihin. Aatu on aina ihan täpinöissään, kun alan sitä kuurailemaan kilpa-aamuna ja eritoten, kun talutan sen traileriin. Sinne ori kumma kyllä menee nykyään ihan nätisti ilman suurempia tappeluita. ;) Ori on ollut pirteä ja terve, hieman jalat olleet turhankin lämpimät treenien jälkeen, mutta kylmäyksellä siitä on selvitty eikä Aatu ole alkanut edes ontumaan. Tammoja olisi myös tarkoitus satunnaisesti ottaa kilpauran lomassa.

25.02.2009 kilpauran jatkoa vai ei? (päiväkirja)
Huh, eilisen valmennuksen jälkeen olimme kummatkin ihan puhki ja tuntui siltä, että olemme varsinaisia vanhuksia. Aatu puuskutti tosin tyytyväisenä ja oli todella energinen, mutta samaa en itsestäni voisi sanoa. Tänään Aatu oli vieläkin pirteä ja menohaluinen. Aloin miettimään, että mitähän ihmiset tuumisivat, jos noin 15-vuotias orivanhus kilpailisi vielä metriviidenkympin luokkia. On niin sääli pitää Aatu vain harrastekäytössä, sillä pojalla todellakin on halua hypätä ja halua kilpailla, se ei sovellu ollenkaan eläkepäiville.

Tänään esimerkiksi olin lähdössä Mossen kanssa kilpailuihin. Kuurasin Mossea tunnin ajan, leititin ja laitoin hienoksi. Aatu seisoi innokkaana karsinassaan (ei sitä voinut vielä pihalle viedä, kun ori olisi omatoimisesti kuitenkin tullut takaisin sisälle) ja tuntui oikein tärisevän. Se varmaan ajatteli, että seuraavaksi on sen vuoro tulla kuurattavaksi. Puin Mosselle kuljetussuojat ja talutin ulkona odottavaan traileriin. Hain kilpatavaroita ja Aatulle tutun kilpakaapin. Se hirnui kovalla äänellä ja raukka vieläkin luuli pääsevänsä mukaan. Kun se ymmärsi, että tänään ei ole hänen päivänsä päästä mukaan, ori huusi sydäntä raastavasti. Silloin päätin, että jos orin kunto vain kestää, me jatkamme kilpailemista - sanokoot ihmiset mitä vain, kun kilpailen vanhuksella! Hevosen hyvinvointi on tärkeämpää kuin se, mitä ihmiset minusta ajattelevat. ;) Joten Aatu-rakas pääsee vielä satunnaisesti kilpailemaan.

09.11.2008 kantakirjaus (päiväkirja)
Hui että jännitti, kun lastasin Aatun kuljetusautoon ja lähdin ajamaan kohti tallia, jonka tiloissa kantakirjaus pidettäisiin. Aatu oli hieman hermostunut, mutta tuttuun tapaan rauhoittui kuljetuksen ajaksi syömään heiniä innoissaan. Kahden tunnin ajomatkan jälkeen oli hieman väsynyt olo. Viimein saavuimme kilpailupaikalle ja Aatu lastattiin pois. Tällä kertaa ei ollut yhtään tammoja paikalla, joten Aatulla ei ollut mitään syytä huudella. Vähän se uhosi muilla oreille tuttuun tapaansa.

Puunasin Aatun nopeasti, sillä tapahtuma oli hieman aikataulusta edellä ja olimme itse hieman myöhässä. Aatu oli onneksi aika siisti, se ei tykkää liata itseään. Sitten juosten kehään - meitä ehdittiin kuulutella muutamaankin kertaan. Aatu ei malttanut seistä paikoillaan ja se näytti siltä, kuin sillä olisi muuraihaisia takamuksessa. Tuomari katsoi hieman vihaisen näköisenä oria ja sydän pamppaili kurkussani asti. Sitten olikin aika juosta ja ori meinasi lähteä käsistä täysin. Onneksi pienen kurinpalautuksen jälkeen poika alkoi keskittyä ja esitti parhaat puolensa. Lopussa se malttoi seistäkin hienosti. Tuloksia jännittäessä meni hetki, mutta kyllähän Aatu kantakirjattiin - kolmannella palkinnolla tosin, mutta sillä nyt ei ole väliä. Olin ylpeä Aatusta.

10.05.2008 kilpauran lopettelua ja löysäilypäiviä (päiväkirja)
Aatu on saavuttanut todella upean suorituksen kilparatsuna ja pian on sen aika siirtyä harrasteratsuksi, siitokseen ja näyttelykäyttöön. Muutaman kuukauden vielä kilpailemme pikkuhiljaa siirtyen kevyempään ja kevyempään käyttöön. Aatu on voinut todella hyvin ja intoa riittää, mutta se on ansainnut todellakin "puolieläkepäivät". Voi tosin olla ettei kumpikaan meistä malta pysyä pois kilpakentiltä. Aatun kanssa kilpaileminen on niin helppoa ja voi olla ettei orillakaan pää kestä puolieläkettä. Se jää nähtäväksi!

Pojalla on pitkästä aikaa ollut vähän pidempi vapaa. Pientä köpöttelyä maastossa ja ei kilpailuita ainakaan viikkoon tiedossa. Tänään puunasin tarhassa piehtaroineen Aatun oikein hyvin, otin pitkän riimunnarun ja lähdin taluttamaan oria maastoon. Voi kuinka se nauttikaan! Ori pysähtyi metsän siimekseen, nosti päänsä ylös ja nuuhki tulevan kesän tuoksuja. Suuntasin matkani läheiselle järvelle ajatuksena että uskaltautuisin kahlailemaan pojan kanssa. Kokeiltuani vettä tulin pian toisiin aatoksiin; tein riimunnarusta ohjat ja kapusin Aatun selkään. Se loiskutteli aikansa vettä ja käveli sitten kuuliaisesti rantaviivaa pitkin. Ratsastin hetken kahlailun jälkeen tallille ja kerrankin Aatu kulki oikein nätisti.

23.12.2008 estevalmennus, valmentajana Johanna
Taas tullessani maneesiin, Aatu ratsastajineen jo ravaili ja olivat tehneet kuullemma paljon ympyröitä.
- Tänään alussa menemme taas hieman samantyylisiä tehtäviä kuin viimeksikkin. Lopussa kokeilemme Aatun rajoja ja kokeillaan korkeushyppäämistä, mutta ei kuitenkaan 150- senttiä korkeampaa.
Alussa teimme aikalailla samoja juttuja. Taivuteltiin hevosta ja pidennettin askelta. Tälläkertaa Aatu meni aika rauhallisesti ja polki välillä kunnolla takajaloillaan. Sen jälkeen aloimme työstämään pienen käyntitauon jälkeen laukkaa. Päädyissä piti tehdä aina iso pääty-ympyrä ja pitkän sivun keskellä pieni voltti. Ympyrä päädyssä meni aina tosi hienosti, mutta voltilla Aatu rikkoi melkein aina raville, kunnes saimme ymperän onnistumaan tosi hyvin! Aatu meni selvää laukkaa, taipui ja käytti takajalkojaan. Sen jälkeen rupesimme hyppäilemään.
- Aloitetaan tälläkertaa kahdeksastakymmenestä senttimetristä.
Tein lävistäjälle sarjan, jonka väliin tuli 3 isoa laukka-askelta. Sen jälkeen käännyttiin oikealle, mentiin suoraan uranviertä ja hypättiin okseri. Okseri sujui melkein aina hyvin, ja korotin sen nopeasti 90 senttiin. Sarja onnistui muuten hyvin, mutta askeleita tuli aina 2 tai 4. Aloimme siis tulemaan sarjaa ihan kunnolla, enkä määrännyt tulemaan enään okseria sen mennessä niin hyvin. Korotin samalla sarjankin 90 senttiin, koska ajattelin Aatun silloin kunnioittavan esteitä paremmin. Vaikka ratsastajakin teki kaikkensa, askeleet eivät vain osuneet kohdalleen. Emme silti antaneet periksi pienentämällä väliä, vaan jatkoimme.
- Nyt askeleita on tullut kokoajan liian vähän, joten pidätä vain kunnolla!
Päätin korottaa sarjan jo metriin. Aatu ei näyttänyt kyllästyvän samoihin hyppyihin, vaan jatkoi aina innokkaana. Sarja oli jo 120 senttiä, ja vihdoin saimme askeleet sovitettua. Käskin ratsukon sen jälkeen tulemaan sarjan vielä uudestaan, ja askeleita tuli tasan 3.

Annoin ratsukolle käyntitauon ja lisäilin esteitä. Nyt okserin jälkeen piti jatkaa hetken suoraan ja kääntyä toiselle lävistäjälle, mutta nyt lävistäjän lopussa oli pysty, jonka korotin 130 senttiin. Otin sarjan B-osan pois, muuten tehtävä oli sama. Nämä Aatu tuli oikein mallikkaasti, välillä kolautti pienimmälle esteelle, eli pelleili taas vähän. Äkkiä korotin pienimmän pystyn suurimmksi, 150 senttiin. seuraavan kerran kun ratsukko tuli esteen, Aatu hieman ihmetteli estettä mutta hyppäsi sen tosi hyvin, jonka jälkeen ratsastaja ei kunnolla muistanut viimeistä estettä, mutta sai kumminkin hypättyä senkin. Päätin lopettaa valmennuksen tähän, lopussa taas ravailtiin ja käveltiin.

20.12.2008 estevalmennus, valmentajana Johanna
Kun tulin maneesiin, ratsukko ravaili. Aatu näytti menevän tosi mukavasti.
-Heippa! Oletkos ravaillut jo paljonkin?
- Mooi. En vielä hirveästi, ehkä noin minuutin tai pari.
Aloimme heti työstämään ravia kunnolla. Askelta piti saada kunnolla pidentymään ja hevonen rentoutumaan, ja hevosta muutenkin rauhallisemmaksi. Kyselin samalla, mitä Aatu osaa ja millainen se on. "Aika kuuma ja hieman villi, tykkää hypätä ja taitaa hyvin tiukat mutkat.." Sain vastaukseksi. Alussa Aatu hieman kaahaili ja ei oikein asettunut, mutta pienen taivuttelun jälkeen (mitä teimme ravissa) alkoi jo itse hakeutua kuolaimelle.
- Nyt kun on ensimmäinen valmennus, emme hyppää mitään hirveän korkeita, ok?
Laitoin toisen pitkänsivun viereen ravipuomit, joita tulimme. Alussa Aatu jätti väliin välillä yhden puomin ja kyttäili, mutta meni pian oikein mallikkaasti. Sen jälkeen pidensin välit todella isoiksi, ja annoin seuraavanlaisen tehtävän:
- Aina yhden puomin jälkeen iso voltti, katso että hevonen ei fuskaa oikomalla ja taipuu.
Alusta alkaen ratsukko suoritti tehtävän hienosti, vaikka jotkut voltit menivät hieman oikaisten. Lopetimme tehtävän siihen, kun hevonen meni ne täydellisesti. - Kävele pitkin ohjin silläaikaa, kun pystytän vähän esteitä. Voisit kohta työstää itseksesi laukkaa, kun minulla kestää hetki. Hetken kuluttua olin rakentanut seuraavanlaisen tehtävän: lyhyeltä sivulta tehdään suht. tiukka mutka pienelle pystylle (60cm) jonka jälkeen käännytään loiva mutka okserille (75cm) ja okserilta vielä toiselle puolelle kenttää pystylle. (70cm)
- Älä huoli, kyllä nämä esteet nousevat vielä reippaasti!
Ensimmäisellä kerralla Aatu melkein vei ratsastajaansa, mutta silti sai hallittua hevosta ihan okei. Ensimmäisen pystyn hyppäsi hieman kaukaa ja korkealta, okserille ratsastaja toi hevosen paremmin ja ponnistus onnistui hyvältä kohdalta. Viimeinen meni vielä hieman kaukaa, ja todella, todella korkealta! Tajusin itsekseni hevosen vain hieman pelleilevän näillä pikkuesteillä. Korotin ensimmäisen esteen 70 senttiin, okserin 85 senttiin ja pystyn jo 90 senttiin. Esteitä koroteltuani Aatu keskittyi jo vähän paremmin. Ratsastaja uskalsi pidättää reippaamin ennen estettä. Ainoastaan okserille tuli hieman kaukaa ponnistus, muuten meni tosi hyvin!
- Hyvä, toi oli hieno suoristus. Tullaan vielä nämä vielä korkeammilla, sitten tulee uusi tehtävä.
Nyt pysty oli 80cm, okseri 90cm ja viimeinen pysty 100cm. Tästäkin Aatu ratsastajineen suoriutui todella hyvin. Ensimmäiseen ja pienimpään esteeseen hieman kolautti, mutta arvelin sen vain johtuvan siitä, että hevonen ei ottanut vaan nuin pientä estettä tosissaan. Ratsukko sai käskyn kävellä tai ravailla. Asettelin esteitä hieman lisää ja uudestaan. Tein toiseen päätyyn okserin jonka korotin heti 100 senttiin, sitten kentän keskellä vinosti oleva (siis piti tulla vinolla linjalla) pysty oli myös metrin. Sen esteen jälkeen tuli kaartaa tiukasti sen esteen vieressäolevaalle muodostivat siis puolikkaan neliön, u know? pitkälle trippelille, jonka viimeinen ja korkein puomi oli 110'ssä senttimetrissä. Aatu hieman hosui ja kuumeni, mutta ratsastaja oli jämäkkänä ja sai hyvin pidätettyä hevosta. Ensimmäinen okseri meni hyvin, hyppy lähti hieman kaukaa. Toinen pysty meni myös mallikkaasti. Kolmaskin meni hyvin, mutta tiukan mutkan jälkeen neljännelle ratsastaja hieman nukkui ja ei toi hevosen hieman vinosti esteelle, jolloin hevonenkin hyppäsi vinosti, mutta ei edes kolauttanut.

Uudelleen tultaessa kaikki menivät taas hyvin. Komensin tekemään isomman mutkan viimeiselle, ja hyppy onnistuikin paremmin mutta hevonen ponnisti aika kaukaa.
- Kyllä sinä voit pidättää sitä ihan kunnolla! Tee reilu pidätys, pohkeet todella hennosti kiinni ja hartiat taakse ennen hyppyä!-käskin.
Vieläkään ratsastaja ei uskaltanut pidättää ihan kunnolla, ja hyppyyn lähdettiin vieläkin hieman kaukaa. Kunnes uskalsi pidättää kunnolla, ja hypystä tuli oikein hyvä! Aatulle annettiin pieni käyntitauko ja itse muokkailin taas esteitä. Tälläkertaa tehtävä kuului näin: ensin kentän keskellä oleva vino pysty, jonka korotin 120 senttiin. Sen jälkeen kuului ratsastaa suoraan uralle ilman oikomisia, menä uralla parin askeleen verran ja kääntyä okserille, jonka korotin 130 senttimetriin. Tehtävä muodosti siis U- kirjaimen.

Tämä tehtävä tuottikin hieman vaikeuksia. Ensin Aatu oikaisi ja ei mennyt kunnolla uralle kun ratsastaja ei kunnolla käyttänyt sisäpohjetta. Kun Aatu saatiin menemään kunnolla uralle, esteiden jättölinjat mutkittelivat hieman. Siitähuolimatta, hevonen ei kolautellut, pudotellut eikä kiellellyt kertaakaan. Lopussa tuli todella hyvät hypyt ja lähestymis-ja jättölinjat joten lopetimme siihen, ainakin melkein.. Tein vielä toisen lyhyensivun viereen pienen ristikon jota ratsukko tuli lopussa. Aatu taas vähän pelleili pienen esteen kanssa, mutta tuli ne hyvin. Loppuravit menivät tosi hyvin, vaikkakin välillä kaahotti.
- Tosi hyvin ratsastat, uskallat vaan pidättää ihan kunnolla!

24.02.2008 estevalmennus, valmentajana Fenella
Aatu oli jo alkuverryttelyssä erittäin innokas ja eteenpäinpyrkivä. Siitä näki heti että on täysillä mukana hommassa eikä vastustellut apujasi ollenkaan. Alkuverryttelyn laukannostot nousivat heti kun kantapääsi vain hipaisi sen kylkiä, joka oli todella hyvä merkki. Kun pääsimme hyppäämään ensimmäisiä verryttelyesteitä oli Aatu jo heti lentoon lähdössä. Hypyt olivat ilmavia eikä mitään suurempia virheitä löytynyt. Kunnon alkuverryttelyn jälkeen annoin sinulle ohjeet tulevalle esteradalle ja hyppäsitte sen hienosti. Hevosen hyppytyyli on erittäin hyvä ja näkee selvästi että se on kapasiteettinen hevonen. Viimeisen kierroksen esteet olivat 130cm korkuisia.

20.08.2007 estevalmennus, kutsu
Olitte aivan hulvaton pari koko valmennuksen ajan! Aatu oli selkeästi saanut lisää virtaa uudesta paikasta sekä vieraista ratsukoista, sillä orilla riitti tänään vauhtia vaikka valmennustovereillekin jakaisi. Odottelin jo innolla milloin kentän aidat saavat kyytiä – misery. sai kuitenkin orisi toiselta kantilta pidettyä hallinnassasi vaikka vauhtia ei saatu kitkettyä pois yhtään. Puomitreeni meni siis teiltä miten meni – Aatu ei millään tahtonut lyhentää askeltaan ja kyllä sen arvaakin puomien kolinasta. Pidemmillä puomiväleillä sinun ei tarvinnut edes pidentää orisi askelta, sillä Aatulla oli jo riittävä askelpituus näille väleille. Toivottavasti teillä oli edes hauskaa! Esteiden ylitys teiltä sujui kuitenkin hyvin. Ori ei epäröinyt yhtään näillä meidän pelottavilla erikoisesteillämme. Misery. – jäit kuitenkin selkeästi orisi ”varjoon” hypyissä. Et oikein päässyt mukaan hyppyyn, varsinkaan kun hypyt olivat esteistä johtuen suurempia ja pidempiä. Aatu kuitenkin pelasti tilanteen, vaikka ratsastaja ei ollutkaan täysin mukana. Rata sujui teiltä kuitenkin huomattavasti paremmin kun pääsit sinäkin hyppyihin mukaan! Okserit ja pystyt Aatu hyppäsi huikealla ilmavaralla ja teidän yhteistyönne oli todella tyylikkään näköistä heti kun sinäkin pääsit tekemään osuutesi. Esteistuntasi oli loistava – uskalsit irrottaa takapuolesi satulasta ja kädet olivat hyvin mukana. Loistavaa! Annoin teidän hypätä yhden huomattavasti korkeamman esteen Aatun tason takia. Alusta huolimatta onnistunut tunti teiltä kahdelta

04.07.2007 estevalmennus, kutsu
Lämmittely sujui hyvin, minun ei tarvinnut kovinkaan useasti muistuttaa hevosen liikkumisesta, temposta, istunnastasi tai mistään muustakaan. Pienellä lämmittelyristikolla Aatun korvat nousivat pystyyn ja pikkuhypyt sujuivat hyvin. Muutaman kerran sait jo vähän toppuutella sitä, sillä vauhtia alkoi olla vähän liikaakin, koska kyseessä oli kuitenkin vain pieni lämmittelyristikko. Kun tehtävänä oli hypätä kolme estettä, joista toinen oli muuri, Aatu innostui hieman ensimmäisen hypyn jälkeen, etkä ehtinyt koota sitä ja toiselle tuli huono lähestyminen. Sen vuoksi hätäännyit hieman itse apujen kanssa ja Aatu protestoi sitä muutamalla takapään heitolla. Yrittäessänne uudestaan pidit vauhdin kurissa ja suoritus meni hienosti. Peltitynnyreidenkin yli hyppääminen sujui oikein hienosti, muutaman kerran tosin jäit vähän jälkeen, tosin se ei Aatun menoa haitannut. Päätäväinen ratsastuksesi toi tulosta, hyvää työtä!