VIRTUAALIHEVONEN

Seattle Ju87



Nimi Seattle Ju87 "Seattle" Syntynyt 29.05.2007 (ikä)
Rotu, skp unkarinpuoliverinen, tamma VH-tunnus VH02-056-9730
Säkä, väri 163cm, rautias Kasvattaja gems (Bratislava)
Koulutustaso ko Vaativa A, re 130cm Omistaja misery. / Infinity
Saavutukset 61 KRJ / 26 KERJ / 56 ERJ - sijoitusta, katso kilpailukalenteri
KRJ-I, ERJ-II, YLA2, ERL-III

Seattle on leppoisa tamma, joka ei ota turhia paineita elämästä. Taluttaessa sitä saa kiskoa perässä ja ratsastaessa hoputtaa jatkuvasti eteen. Ennen Seattlen selkään kapuamista täytyy ratsastajan olla napakka, päättäväinen ja ehkä hieman vihainenkin. Itse ainakin pidän pienen psyykkaustauon ennen satulaan nousua. Jos ratsastaja on lepsu, Seattle ei välttämättä nosta edes ravia, oikoo kulmissa ja lintsaa kaikista hommista. Hoitaessa tamma möllöttää rauhallisesti eikä välttämättä välitä ympärillä olevasta maailmasta. Ei olisi ensimmäinen kerta kun hoitajan täytyy havahduttaa Seattle kesken unien ennen kuin tamma käy käytävällä maaten.

Hoitaessa Seattle on jopa ärsyttävän rauhallinen. Taluttaessa se ei ota yhtäkään nopeampaa askelta vaan kävelee omaa verkkaisaa tahtia. Välillä täytyy tietenkin jäädä katselemaan maisemia ja nuuhkimaan kukkasia - kyllä, Seattle rakastaa varsinkin ruusujen haistelemista. Luultavasti tamman voisi päästää tarhasta vapaaksi ja se kävelisi kymmenessä minuutissa omaan karsinaansa. Harjatessa tamma torkkuu käytävällä vapaana tai naruissa ja meinaa välillä jopa nukahtaa kesken hoitotoimenpiteiden. Silloin ei auta kuin tuuppia tamma hereille tai se käy maaten. Varusteiden laitto ei tuota ongelmia. Ainoat ongelmat ovat Seattlen ja kengittäjän välillä. Kengittäessä Seattle nojaa koko pienellä elopainollaan kengittäjään ja saattaa laskea kavion alas kesken kenkien naulaamisen. Sitä ei sitten ihan helposti nostetakkaan takaisin ylös. Jostain syystä tammalla ei vain synkkaa kengittäjien kanssa ollenkaan.

Ratsastaessa ennen satulaan nousua kuskin täytyy psyykata itsensä ja etsiä asenne "nyt tuo hevonen liikkuu vaikka mikä olisi prkl!". Muutoin saat koko tunnin vain kävellä kenttää ympäri. Seattle osaa töistä luistamisen jalon taidon ja voi olla ettei kokenutkaan kuski saa sitä raviin ellei asenne ole kohdallaan. Taitavalla ja päättäväisellä ratsastajalla Seattle liikkuu kevyin avuin ja mielellään. Seattle on erittäin herkkä suustaan ja liian suuri pidäte kesken esteradan voi saada tamman istumaan ennen estettä. Ratsastajalta vaaditaan herkkää ja rauhallista kättä. Esteillä Seattle tosiaan on herkkä ja aavistuksen eteenpäin pyrkivämpi kuin koulua ratsastaessa. Tamma hyppää mielellään ja yksittäisenä se hyppää vaikka naapurin navetan ylitse, mutta ratana kapasiteetti loppuu 130cm radoille. Seattle ei kyttää ollenkaan erikoisesteitäkään. Se osaa itse katsoa ponnistuspaikat ja aika hyvin askeleetkin, mutta parhaaseen lopputulokseen pääsee taitavan ja ratsastavan ratsastajan kanssa. Koulua ratsastaessa Seattle on hieman hitaampi, mutta toisaalta sen korkeat askeleet ovat näyttävät myös hitaampina - ja osaa se mennä nopeammassakin temmossa jos siltä vaaditaan todella napakasti. Tamma vääntää koulua myös mielellään ja osaa hyvin vaativan tason kiemurat. Maastoillessa ei ole tullut eteen vielä mitään mitä Seattle pelkäisi. Se menee epäröimättä mihin ratsastaja pyytää ja on rento ratsastaa. Vauhtia löytyy maastossa tarvittaessa.

Kilpapaikalla Steattle pääasiassa jatkaa samaa nukkumislinjaansa, eikä hermoile ympärillä olevasta hälinästä. Kerran tamma jopa kuorsasi vieraskarsinassa kesken kilpapäivän! Kuljetusautoon Seattle menee epäröimättä etuperin tai takaperin tai sivuittain - miten lastaaja sen ikinä pyytääkään. Se kävelee lastaussiltaa uskomattoman hitaasti ja yhtään stressaamatta. Kuljetuskin sujuu mallikkaasti heiniä mutustellessa. Verryttelyssä Seattlea saa tosissaan ratsastaa eteen päin niin este- kuin koulusuoritusta varten. Jos verryttelyn hoitaa huolimattomasti niin ratakin menee samaan tahtiin laiskotellen. Napakan verryttelyn jälkeen suoritus sujuu yleensä hienosti. Uskokaa tai älkää - palkintojenjaossa Seattlea saa jopa pidätellä ja se saattaa heittää jopa pukin! Ensimmäistä kertaa palkintojenjaossa tämän tamman kanssa meinasin pudota selästä, sillä enhän minä varautunut että tamma säntää muiden perään - ja ohi - kuin ohjus pukitellen samalla.


 

i. Emanuél
  Vir Mva Ch, YLA3, KERJ-II
ii. Ábenfa xx
  xx, musta, 163 cm
iii. Finaíle xx
  xx, musta, 175 cm
iie. Romah'K xx
  xx, truunikko, 164 cm
ie. Sherydan
  hwb, musta, 170cm
iei. Rrezag
  hwb, pruunikko, 173 cm
iee. I Ephanie
  hwb, vrautias, 165 cm
e. Leányka HUN
  YLA2
ei. I Halomba L'ei
  hwb, musta, 179 cm
eii. Bányazs L'ei
  hwb, musta, 177 cm
eie. Drágamh
  hwb, truunikko, 170 cm
ee. Zongorista
  hwb, truunikko, 163 cm
eei. Cseppecske
  hwb, rautias, 174 cm
eee. Elvág
  hwb, musta, 171 cm

Emanuél, tutummin vain Emppu, on menestyvä kenttähevonen. Siltä löytyy myös sijoituksia koulusta ja esteiltä, mutta parhain menestys on kenttäratsastuksesta. Historiasta huolimattaan ori on nykyään hieno ja taitava ratsu. Saapuessaan nykyiselle omistajalle ori oli pelkkä pelokas luukasa, mutta monen raskaan ja rakkautta vaatineen ajanjakson kanssa Empusta on kasvanut komea ja lihaksikas musta ori, jolla on upea suku.

Ábenfa xx on Unkarissa syntynyt englantilainen täysiverinen, jonka piti aloittaa nuorena laukkahevosen ura. Temperamenttisella mustalla oriilla ei kuitenkaan ollut juoksuhaluja ja se jäi useimmiten muiden jalkoihin hidastellessaan radalla. Ébenfa myytiin yksityishevoseksi eräälle nuorelle parille, jotka kouluttivat hevosen uudestaan ratsuksi myöhemmässä iässä ja alkoivat kilpailemaan sillä kenttäratsastusta. Luonteeltaan ori oli orimainen kuumakalle, mutta sille päälle sattuessaan sylihevonen ja erittäin sosiaalinen. Kenttäratsastuksessa ori kilpaili viisitoistavuotiaaksi asti, kunnes se jätettiin kilpailueläkkeelle. Ébenfa ehti kuitenkin voittaa muutamia suuria kenttäratsastuskilpailuja sekä cupeja ja siitä alettiin kiinnostua jalostusmielessä, kun ori voitti suuren Haza Cupin kaikki neljä osakilpailua. Jälkeläisiä Ébenfa on jättänyt jo 23.

Finaàle xx oli komea ja lihaksikas musta unkarilainen täysiveriori, joka kiersi näyttelyitä toisensa perään erittäin hyvällä menestyksellä. Nuoruudessaan se oli ollut laukkahevonen ja pärjännytkin hyvin, mutta parhaiden joukkoon siitä ei siltikään ollut. Finaàlella oli hyvät hyppykyvyt ja niitä päätettiin hyödyntää orin jäädessä pois laukkaradoilta. Orilla kilpailtiin hetken aikaa maastoesteillä, mutta ura loppui lyhyeen kun se kompastui pahasti. Oikea etujalka ei ottanut luutuakseen kunnolla ja takajalkojaan Finaàle raahasi kaikista hoitotoimenpiteistä huolimatta. Herra päätettiin lopettaa, eikä siitä otettu talteen pakastetta. Jälkeläisiä komistus jätti kaikkiaan 12 kappaletta.

Romah'K xx on Englannissa syntynyt, mutta myöhemmin Unkariin ostettu ruunikko täysiveritamma. Se kilpaili Englannissa muutamissa laukoissa ja pärjäsi kohtuullisen hyvin siihen nähden, ettei sen suvussa ollut ensimmäistäkään menestynyttä laukkaratsua. Romahin kotitalli kuitenkin paloi suuressa tallipalossa ja pelastuneet hevoset jouduttiin myymään huutokaupassa. Romah päätyi Unkariin, jossa siitä koulutettiin estehevonen. Esteradoilla kiltti ja rehellinen tamma pärjäsi hyvin, sillä se omasi paljon kapasiteettia ja hyppyhaluja. Myöhemmin tamma jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle ja saattoi maailmaan kolme upeaa varsaa.

Sherydan on suurikokoinen mutta kaunis läsipäinen unkarilainen puoliveritamma. Ensin siitä oli tarkoitus tulla harrasteratsu nuorelle tytölle, mutta tamma kasvoi liian isoksi, joten se myytiin siitostalliin kilpahevoseksi. Koulutuksen jälkeen tammasta paljastui hyvä yleisratsu, jolla kilpailtiin suuria luokkia esteillä ja pieniä luokkia kouluratsastuksessa. Luonteeltaan tamma on erittäin selväpäinen, rauhallinen ja varma, mutta sillä on myös paljon kilpaviettiä. Sherydanilla on kauniit askellajit ja ulkomuoto. Kokeneempana ja vanhempana Sherydan osallistui myös muutamiin kenttäratsastuskilpailuihin, mutta maastossa tamma ei pärjännyt kovin hyvin. Tammalta jäi kuitenkin neljä hyvää jälkeläistä maailmaan.

Rrezag oli massiivinen unkarilaisori, joka oli painottunut esteille. Se oli vaikea hallittava ja yhden miehen hevonen, joka olisi päässyt varmasti pitkälle oikeanlaisen ratsastajan kanssa. Ori oli uskomattoman voimakas ja lihaksikas, mutta myös ketterä, joten se pärjäsi hyvin isoissa luokissa maasto- ja rataesteillä. Rrezag voitti kilpailuaikoinaan kymmenen isoa estecupia, kunnes sen vakioratsastaja sairastui eikä voinut enää jatkaa rankkoja kisareissuja. Ruunikolle löydettiin kuitenkin toinen ratsastaja, joka piti hevosen kuntoa yllä ja kisasi hieman pienissä seura- ja aluetason kisoissa.Jalostuspuolella ori vaikutti lähes 20 jälkeläisen verran.

I Ephanie oli sekin melko suurikokoinen unkarilaistamma, mutta luonteeltaan se oli oikea nallekarhu, ehkä jopa hieman laiska. Ephanie oli harrasteratsu suurperheellä, jonka kaikki neljä tytärtä aloittivat hevosharrastuksensa kimon kanssa. Muutaman vuoden kuluttua tamma kuitenkin siirtyi nuorimmaiselle, joka hakeutui hevosen kanssa valmennuksiin ja tähtäsi huipulle. Ephaniesta kasvoi rankan valmentautumisen ja hikisen työnteon jälkeen kovatasoinen kenttäratsu helppoihin luokkiin. Siitä korkeammalle tammalla ei kuitenkaan ollut asiaa ikänsä takia, joten se siirrettiin jalostuskäyttöön. Kimo synnytti neljä upeaa varsaa, joista kolme jatkoi emänsä jalanjäljissä.

Elegantti ja siro Leányka HUN on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla - eikä suotta. Mustanruunikolla tammalla on säkäkorkeutta jopa 170cm. Ulkonäöstään huolimatta Nysä ei ole helppo - se on kaikkea muuta. Moni kutsuu ystävällisesti Nysää ihmissyöjähevoseksi. Se on ratsastaessa kuitenkin osaava, muttei päästä kuskiaan helpolla. Yleispainotteiselta neidiltä sujuvat hienosti esteet ja koulu.

I Halomba L'ei on suositun unkarilaisia puoliverisiä kasvattavan L'ein siittolan upea kasvatti. Yönmusta, lähes 180 senttinen siro ori on kilpaillut koko ikänsä menestyksekkäästi estekilpailuissa, ja se ylittääkin parhaimmillaan 160 cm esteet. Halomba nähdäänkin poikkeuksetta lähes jokaisessa kilpailussa, jossa luokkia on vaativiin korkeuksiin asti. Halomba syntyi Unkarissa, josta se vuokrattiin leasing -sopimuksella viisi vuotiaana Englantiin. Ori aloitti siellä vaativissa luokissa kilpailemisen ja ehti napata suuriakin sijoituksia, kunnes eräs amerikkalainen vuokrasi oriin USA:han. Halomban menestys jatkui ja jatkui, ja kilpailuiden ohella sitä tarjottiin tammoille. Kaksitoista vuotiaana Halomba palautettiin Unkariin, jossa sillä kilpailtiin muutama vuosi helpommissa esteluokissa sekä vaativissa kouluratsastusluokissa. Orin menestys tyssäsi kuusitoista vuotiaana pahaan ähkyyn, josta se kaikkien ihmetykseksi selvisi. Ori päästettiin varhaiseläkkeelle, jolloin se astui lähemmäs sata tammaa. Kun Halomba alkoi lähennellä kahdenkymmenen vuoden ikää, se myytiin jalostushevoseksi Englantiin.

Bányazs L'ei on myös tunnetun L'ein siittolan kasvatteja. Se oli monien jälkeläistensä sekä molempien vanhempiensa tavoin musta ja korkea. Luonteeltaan Banyazs oli orimainen, mutta se periytti jälkeläisilleen selväpäisen ja fiksun luonteen. Ori oli hyvä hyppääjä, vaikka ei pystynytkään ylittämään yli 150 cm esteitä. Radalla se oli nopea, mutta välillä hieman ongelmallinen. Banyazs vietti kahdeksisen vuotta Saksassa, ensin valmentautumassa ja sitten kilpailemassa. Orilla kilpailtiin lähinnä enintään 130 cm esteillä, vaikka sillä olisi ollut kapasiteettia hieman korkeampiinkin. Hevonen menestyi kuitenkin hyvin ja lopetti uransa kaksikymmentä vuotiaana.

Drágamh oli tummanruunikko kenttähevonen, jolla kilpailtiin esteillä metrin luokkia ja kouluratsastuksessa vaativia luokkia. Tamma oli nopea ja ratsastajalleen uskollinen, mutta maasto-osuudella sillä oli tapana rynniä. Lopulta Dragamh alkoikin kammoamaan maastoesteitä kaaduttuaan sellaisella pari kertaa, joten tamman kanssa alettiin keskittyä ainoastaan rataesteisiin ja kouluun. Se menestyi hyvin, etenkin kouluratsastuksessa. Vanhempana tamma kantakirjattiin II -palkinnolla. Dragamh sai viimeisen, eli kuudennen varsansa 20 -vuotiaana.

Tummanruunikko Zongorista oli luonteensa puolesta hieman kinkkinen tamma, mutta muutoin hyvin monipuolinen hevonen. Se ehti kilpauransa aikana kilpailla pääasiassa rataesteillä ja kenttäratsastuksessa, mutta myös kouluratsastuksessa ja valjakossa. Zongoristalla oli erinomainen - joskin hieman hidas - hyppytyyli, eikä tamma lähes koskaan pudottanut tai kieltänyt. Muissakin lajeissa hevonen pärjäsi hyvin, joten myös sen kolme jälkeläistä ovat olleet pääasiassa yleispainotteisia. Kolme kilpailuvuottaan tamma vietti Saksassa, jossa se keräsi kokemusta lähinnä valjakko- ja koulupuolelta. Unkariin palattuaan tamman kanssa keskityttiin jälleen lähinnä esteille. Zongoristan kilpailu-ura loppui seitsemäntoista vuotiaana pahaan etujalan murtumiseen, jonka takia se myös lopetettiin. Ulkonäöllisesti tamma oli hyvin kevyt puoliveriseksi, mutta sen selittänee muutamat brittiläiset täysiveriset kolmannesta polvesta ylöspäin. Zongorista jätti jälkeensä neljä jälkeläistä.

Cseppecske oli melko tunnettu kevyehkö kouluratsu, joka tosin alkuvaiheessa ei säväyttänyt kasvatteja sen ulkonäön vuoksi. Kun ori kuitenkin keräsi paljon menestystä ja kunniaa kouluradoilla, siitä alettiin kiinnostua jalostusmielessä. Yli kaksikymmentä vuotta kestäneen elämänsä aikana Cseppecske kiersi jos jonkinmoisilla kouluradoilla lähinnä GP -tasolla, ja sitä tavattiin paljon myös ulkomailla kouluratsastuskisoissa. Esteilläkin ori kilpaili muutaman kerran ilmeisesti omistajansa kokeilemishalun vuoksi, ja se hyppäsi kevyesti metriä, mutta ylemmäs ei jatkettu. Luonteeltaan Cseppecske oli orimainen ja reipas persoona, mutta ratsastaessa oikea ilo silmälle, sillä se keskittyi hyvin. Jälkeläisiä oriille syntyi vajaat sata kappaletta, joista monet pärjäsivät erilaisissa lajeissa, mutta yleisemmin kouluradoilla. Ori nukkui pois kaksikymmentäkuusi vuotiaana, ilmeisesti vanhuuteen.

Elvág oli melko tuntematon tamma, kunnes se voitti Unkarin estemestaruuden eräänä vuonna 120-140 cm -tasolla. Elvág oli myös kevyt, sillä sen suvussa on paljon englantilaisia täysiverisiä, joten useimmat sen viidestä jälkeläisestäkin ovat olleet sironpuoleisia. Voitettuaan mestaruuden tamma alkoi kilpailla hieman aktiivisemmin, mutta pysytteli vain hieman yli metrin korkuisilla esteillä. Vanhempana tamma myytiin harrastehevoseksi, jolloin sillä jatkettiin kilpailua ainoastaan seura- ja aluetasoilla. Elvág oli lahjakas ja olisi varmasti päässyt pitemmällekin, mutta sai myös kerättyä paljon menestystä kilpailemistaan kilpailuista. Tamma kuoli kaksikymmentäviisi vuotiaana.


Jälkikasvu ja jalostusinfo

Seattle Ju87 on käytössä jalostukseen. Sille valitaan oreiksi 1-polven sukua omaavia unkarinpuoliverisiä tai englannintäysiverisiä. Jos haluat Seattlesta tilausvarsan, niin ota yhteyttä sähköpostitse. ★ 01. hwb-tamma Csinos 'If, syntynyt 30.09.2011
★ 02. hwb-ori Sziárd 'If, syntynyt 30.10.2012

27.12.2011 Myrsky ja karkulaiset (päiväkirja)

Ruotsiinkin iski eilen ja tänään kunnon myrsky. Ensimmäistä kertaa aikoihin pelotti, että tulee isompiakin tuhoja. Hevoset oli silti ratsastettava ja tänään oli vuorossa Seattle, jolla on ollut jo kaksi vapaapäivää putkeen. Jos tänään lintsaisin liikutuksesta, niin huomenna ratsastaisin ruutitynnyrillä. Olin menossa hakemaan Seattlea tarhasta, kun kuului valtava rysähdys ja sähköt menivät. Onneksi olin varautunut taskulampulla. Kauhukseni huomasin, että puu - onneksi pieni sellainen - oli kaatunut muutaman tarhan päälle. Seatlesta ja Tintistä näkyi enää vain vilahtava hännän pää ja muutkin hevoset hermostuivat tarhassa suunnattomasti. Ei auttanut kuin pyytää tallilla häärääviä tyttöjä ottamaan naapuritarhan asukkaat sisälle ja lähteä itse autolla Seattlen ja Tintin perään. Asiaa ei auttanut se, että kaikkialla oli aivan pilkkopimeää.

Puolen tunnin ajamisen, huutelun, panikoimisen ja itkemisen jälkeen huomasin sattumalta naapurin pellolla kaksi silmäparia auton valokeilassa. Pysäköin auton, nappasin riimunnarut ja lähdin kävelemään hevosia kohden. Ne tärisivät yhteen liimattuina kuin haavan lehdet. Lähestyin varovasti tammoja puhellen rauhallisesti. Onneksi kummatkin olivat niin ihmiseen tukeutuvia, että ne suorastaan laukkasivat luokseni. Lähdin taluttamaan Tinttiä ja Seattlea kolmisen kilometrin matkan tallille otsalampun valon avulla pilkkopimeässä metsässä. Välillä hirvitti, sillä tuntui että tuuli vie tukankin päästä. Onneksi tammat sentään käyttäytyivät pientä leijailua lukuunottamatta. Tallille päästyäni kaikki hevoset olivat jo turvallisesti karsinoissaan. Laitoin myös Tintin ja Seattlen sinne, sekä tarkitsin ne huolella. Muutama pintanaarmu, mutta muuten selvittiin säikähdyksellä. Jos huomenna on samanmoinen ilma, niin hevoset eivät todellakaan mene ulos.

24.12.2011 Aattoratsastus (päiväkirja)

Tänään oli eläkeläisten aika päästä pitkälle ja rauhalliselle aattoratsastukselle. Satuloin itselleni Desyn, Micke nappasi Brickin, Mikko Seattlen ja Stina Epun. Ulrika oli kipeänä, joten hän ei tänään päässyt mukaan. Mikko satuloi Seattlen ja lähti seuraamaan Desyä ja minua lumiseen metsään. Oli sittenkin tullut valkoinen joulu, sillä eilen satoi koko päivän lunta ja tänäänkin sataa vielä vähän.

Vartin kävelyn jälkeen eteen aukeni leveämpi metsäautotie. Otin raviin, kuten koko loppu konkkaronkkakin. Brick tosin ampaisi koko letkan ohitse kiitolaukalla ja katosi pian näkyvistä. Seattle löntysteli laiskasti eteen päin ja Mikko sai patistaa sitä eteen päin, ettei olisi jäänyt jälkeen. Kilometrin päässä Brick käveli meitä vastaan ärtyneen Micken kanssa. Matka jatkui käynnillä turvallisuussyistä.

Tunnin rauhallisen lenkin jälkeen Mikko jäi kanssani vääntämään koulua maneesiin vielä hetkeksi. Olimme pääasiassa menneet vain ravia ja käyntiä, sillä Brick kävi niin kuumana, ettei Micke saanut sitä kunnolla pideltyä. Oli myös aika liukasta paikoitellen. Mikko haki kannukset ja sai heti Seattleen paremmin vauhtia. Seattlen laukka näytti oikein hyvältä, kun selässä oli kokenut kouluratsastaja. Katselin kateellisena Desyn selästä parivaljakon menoa. Lenkin jälkeen hevoset jäivät sisälle päiväsapuskoille tyytyväisenä.

30.09.2011 varsominen (päiväkirja)

Seattlen varsomista odotettiin kuin kuuta nousevaa. Myös muut unkarinpuoliveristen kasvattajat tukivat minua, sillä rotuun kaivataan kipeästi uusia yksilöitä. Kuten yleensä, Seattlekin aloitti varsomisen heti kun sain tallin suljettua illalla, kävin suihkussa, puin yöpuvun ja lässähdin sohvalle valvontakameran eteen kuuman teen kanssa. Ei auttanut kuin nousta ylös ja lähteä valvomaan varsomista. Tämän varsan kanssa olen erityisen tarkka. Yleensä katson valvontakamerasta, mutta nyt näin tapahtuman ihan livenä. ;)

Seattle hoiti varsomisen hienosti itse. Se on kokenut mamma. Salaa toivoin kaunista tammavarsaa, mutta myös orivarsa olisi tervetullut. Varsominen sujui hyvin ja vartin päästä oljilla makasi uusi unkarinpuoliverinen. Se oli kuin olikin tammavarsa! Ristin sen Csinokseksi, joka tarkoittaa kaunista. Csinos nousi terhakasti ylös ja tumpsahti muutaman kerran oljille takaisin. Hetken päästä varsa oli kuitenkin Seattlen avustuksella sen nisillä imemässä maitoa. Jätin onnellisen parivaljakon karsinaan ja lähdin itse nukkumaan.

09.09.2011 Seattlen kuulumisia (päiväkirja)

Seattle on nautiskellut eläkepäivistänsä. Tamman kanssa on kuitenkin treenattu vielä kotikentällä aktiivisesti, sillä saattaa olla että palaamme kenttäratsastuksen pariin kilpakentille. Neidin kanssa elo on ollut helppoa, eikä suurempia ongelmia ole ollut. Ainoastaan useamman vapaapäivän jälkeen (aiai, laiska omistaja) tuntuu kuin ratsastaisi ruutitynnyrillä. Toisaalta se ei ole huono asia, sillä Seattle on perusluonteeltaan hidas ja niin sanotusti eteen päin potkittava. Seattle olisi tarkoitus astuttaa taas jossakin välissä ennen laatuarvosteluihin ilmoittamista. Tammaa se ei haittaa, se hoivaa varsojansa - ja joskus myös muiden varsoja - suurella rakkaudella.

25.05.2011 Kesälaitumet kutsuvat (päiväkirja)

Tänään Infinityn puolieläkeläiset ja eläkeläiset pääsevät viettämään pidempää kesälomaa. Seattle kuului tähän porukkaan. Ronttasin aamulla Seattlen, Desyn, Tintin, Ellun ja Wilman metsälaitumelle, joka rajoittuu mukavasti rantaan. Ahkerana kävelytin tammat pareittain Tinttiä lukuunottamatta reilun puolen kilometrin matkan laitumelle. Seattle oli aivan innoissaan! Irti päästyään se kirmasi kuin pieni varsa ympäri laidunta. Se meni myös ensimmäisenä kahlaamaan veteen onnessaan. Vasta sen jälkeen Seattle huomasi ruohon ja alkoi mutustamaan sitä onnellisena.


29.12.2011 estevalmennus, valmentajana dea

Alkuverryttelyn annoin suorittaa itsenäisesti, nähdäkseni minkälainen ratsukko oli oikein kyseessä. Seatle vaikutti laiskalta ja hyvin hitaalta jalalle alussa. Tuntui, että tamman jokaisen askeleen joutui ratsastamaan erikseen. Kyhäsin keskiympyrän puolikkaalle ensiksi maapuomit sillä välin kun annoin teidän kävellä pienet välikäynnit ennen kun alettaisiin oikein kunnolla töihin. Pyysin teidät keskiympyrälle jossa jatkettiin käynnissä. Tarkoituksena oli pitää ympyrä koko ajan samankokoisena niin, että pääsitte ylittämään jok’ikisen keskeltä. Tehtävä vaikutti helpolta, mutta Seatle tahtoi koko ajan valua vain kohti ympyrän keskipistettä.

Alettiin siirtyä pikkuhiljaa raviin jolloin tamma alkoi kaatua sisäjalkaa vasten. Itsepintaisesti kuitenkin ratsastit eteenpäin yrittäen korjata virheen antamilla neuvoillani. Loppua kohden alettiin pääsemään siihen mitä haettiin. Puomit päästiin menemään sitä paremmin keskeltä ja pidettyä ympyrä samankokoisena koko ajan.

Aloin rakentamaan pientä viiden esteen rataa muutaman tallitytön avustuksella. Ohjeistin samalla teitä tulevasta tehtävästä ja niin sanotusta varsinaisesta harjoituksesta. Pääasia oli ratsastaa selkeät reitit ja tähdätä keskelle estettä. Pitäisi saada ratsastettua Seatlea eteen sekä pystyä lähes saman tien pystyä kokoamaan. Esteet oli laitettu näin ensi alkuun 80cm korkuiseksi jotta saataisiin hiukan tuntumaan tähän hommaan. Kolme ensimmäistä estettä joita lähdettiin hyppäämään, oli sijoitettu uran tuntumaan joiden välit olivat sen verran pitkät, että piti ratsastaa eteen, mutta saada koottua kulmissa.

Tamma virkistyi huomattavasti tajutessaan, että nyt alettiin päästä asiaan. Askel piteni ja alkoi näkyä eteenpäin pyrkimystäkin. Kun nostit laukan, niin tamman innostus alkoi näkyä vain yhä selkeämmin. Ensimmäinen este sujui ihan ok. Jouduit kuitenkin käyttämään hiukan voimakkaampia pidätteitä, että sait koottua laukan kulmassa. Matka meinasi tyssätä siihen Seatlen siirtyessä raviin. Mielenosoitukseksi vai luuliko tamma tosiaan, että hei jätetään homma tähän näin. Hiukan vihaisestikin ratsastin tamman kuitenkin esteen yli ravissa jatkaen siitä sitten matkaa huomattavasti hallitsevammin laukkaa eteenpäin kohti viimeistä estettä. Tultiin kyseinen tehtävä vielä muutaman kerran uudestaan kunnes saatiin hallittuja kokoamisia sekä eteen ratsastuksia.

Jatkettiin reippaasti eteenpäin ja halusin panostaa loppuvalmennuksen ajan kokoamisiin radalla. Tamma tuntui olevan hyvin herkkä suusta vaikka tuntuikin olevan toisinaan hitaamman puoleinen ratsastajan jalalle. Ohjeistin tulevan tehtävän kanssa kertoen jälleen tavoitteet. Hyvät tiet ja ratsastaminen keskelle estettä. Tehtävässä tehdään paljon käännöksiä ja sitä kautta myös vaihtoja.

Seatle oli huomattavasti rauhallisempi kuin ensimmäisen estetehtävän alussa. Turhia se ei protestoinut puolipidätteisiin vaan nöyrästi se kokosi ja lyhensi laukkaansa ennen estettä. Ensimmäinen yritys oli ihan kelpuutettava. Tiet eivät vaan tahtoneet oikein osua yks yksiin. Itse hiukan jännityit kun oli tarkoitus ratsastaa kolmannelle esteelle kun jouduit ratsastamaan hyvin pitkälle seinää päin jotta pääsit keskelle estettä. Mentiin vielä muutama kerta koko tehtävä ennen kun päästin teidät loppu verryttelemään.

Seatle tuntuu vaativan erityisen paljon ratsastajalta. Sille täytyy näyttää kaapinpaikka, mutta olla samalla myös herkkä. Mielenkiintoinen tamma kyseessä. Kehotan teitä kotonakin treenaamaan hyvin paljon pidätteiden sietämistä enemmän, mm temmon vaihteluitten kautta. Varsinkin ratatehtävän muodossa jotta tamma ei pääse menemään ihan miten tahtoon.

27.12.2011 estevalmennus, valmentajana dissh

Tullessanne maneesiin huomasin, että Seattle vaikutti olevan reippaalla tuulella – asenteesi oli selvästikin kohdillaan. Käskin sinun alkuun verryttelemään itsenäisesti kun itse pystytin esteitä, siinä samalla annoin pieniä vinkkejä ja neuvoja sinulle. Teit verryttelyssä paljon pääty-ympyröitä, niin ravissa kuin laukassakin. Käskin sinun myös tehdä temmonlisäyksiä sekä pysähdyksiä käynnistä seis ja ravista seis, jotta Seattle saataisin hyvin kuuntelulle. Olit itse hyvin rauhallinen ja päättäväinen ja annoit selkeät ja rauhalliset käskyt herkälle tammalle, joka kuuntelikin sinua alusta alkaen todella hyvin. Verryttelyn jälkeen käskin sinun tulla maapuomit, jotka olin asettanut maneesiin. Ensin ravissa niin, että puomien väliin tuli viisi askelta ja sen jälkeen kolme askelta. Seattle innostui hieman, etkä alkuun saanut koottua ja hidastettua sitä tarpeeksi, joten askeleita tuli neljä. Käskin sinun pidättää tammaa ennen puomeja ja istua rauhallisesti selässä ja vihdoin saitte mentyä puomit viidellä askeleella. Kolmella askeleella onnistuitte hienosti. Laukassa sama harjoitus sujui jopa hieman paremmin kuin ravissa. Puomien jälkeen käskin sinun hypätä pari kertaa pienen pystyn ja ristikon peräkkäin ja niiden väliin neljä askelta. Tamma innostui taas aluksi hieman eivätkä askeleet osuneet kohdalleen, ja se kolauttikin ristikkoon. Pyysin teitä kokeilemaan uudelleen ja sinun antamaan Seattlelle puolipidätteitä heti kun tunsit sen innostuvan liikaa. Toinen kertai sujuikin kuin vettä vaan ja toistimme saman vielä pari kertaa, hieman korkeammilla esteillä. Seuraavana oli tarkoitus tulla pieni rata.Nostin esteet 120 cm. Tamma oivalsi radan hyvin, kiitos hyvän ratsastajan, käännökset ja vaihdot sujuivat hienosti. Onnistuneen tunnin jälkeen oli aika vielä tehdä loppu verryttely ja sitten antaa tammalle pitkät ohjat taputusten kera. Toivotan onnea ja menestystä ratsukolle, yhteistyönne oli hienoa katseltavaa!

25.09.2011 estevalmennus, valmentajana tierra

Alun pienen tappelun jälkeen sait Seattlen raviin ja siitä se lähtikin sitten kulkemaan. Pienet puomit olivat tosi pelottavia ja tamma kielsi ne pari kertaa. Lopulta sait sen ymmärtämään että nyt mennään, niin sen jälkeen Seattle liikkuikin nätisti hetken. Tein aluksi pari pientä rataa jolla saatiin Seattle rentoutumaan ja eteenpäin. Jouduit alussa selvästi tekemään töitä jotta tamma liikkui eikä pysähtynyt esteille, mutta hoidit tilanteen hienosti. Seattle alkoi jo kuunnella sinua hyvin tässä vaiheessa. Isommilla esteillä tamma ei enää yrittänytkään hidastella vaan tuntui innostuvan ja liikkuvan reippaasti. Hieman turhankin reippaasti tosin ja tässä vaiheessa jouduit jo hieman hillitsemään sitä. Muutaman hieman niin ja näin menneen radan jälkeen löysitte selvästi oikean rytmin. Loppu olikin lasten leikkiä.

20.09.2011 estevalmennus, valmentajana Ficena

Seattle olisi halunnut luistaa kaikesta mitä valmennuksessa olisi pitänyt tehdä ja sitä piti oikeasti ratsastaa eteenpäin. Tamma kumminkin virkistyi hieman kun ratsukko alkoi hypätä esteitä. Lämmittely este oli noin 110cm. Seattle lähestyi estettä hyvässä laukassa ja hyppäsi hyvin. Esteen jälkeen laukka taas hidastui ja misery joutui patistamaan sitä reilusti eteenpäin. Pyysin ratsukkoa hyppäämään esteen uudelleen ja säilyttämään reippaan laukan esteen jälkeenkin. Esteen ylitys oli taas reipas ja tällä kertaa ratsukko säilytti reippaan laukan esteen jälkeenkin. Seuraavaksi pyysin ratsukkoa hyppäämään 120cm okserin kahdesti peräkkäin ja säilyttämään laukan rullaavana kokoajan. Ensimmäinen okserin ylitys oli liian laiska ja näin ollen puomi tippui, misery kannusti kuitenkin Seattlen reippaasti eteen ja seuraava hyppy meni jo paremmin. Pyysin ratsukkoa tulemaan okserin vielä uudelleen kahdesti. Laukka oli nyt reippaampi ja kummallakaan kertaa puomi ei tippunut. Seuraavaksi ratsukko harjoitteli tiukkaa käännöstä. Laitoin kaksi 120cm pystyä niin, että kun hyppäsi ensimmäisen tuli tiukka käännös ja toinen este heti perään. Ensimmäisen esteen jälkeen ratsukko kääntyi hieman liian myöhään ja Seattlelle tuli hieman huono ponnistuspaikka, mutta se hyppäsi sen kuitenkin. Neuvoin miseryä kääntämään jo esteellä tammaa ja käyttämään painoapua. Seuraava käännös onnistuikin paljon paremmin. Valmennuksen loppu häämötti ja ratsukko tekivät loppulämmittelyt.

10.08.2009 kouluvalmennus, valmentajana Fenella

Totesin jo ratsukon nähdessäni miten jokin eläin voi olla noin rauhaton. Verrytellessäsi Seattlea tarkkailin sen reaktioita eri asioihin jotta minun oli helpompi valmentaa teitä. Silmääni pisti ensimmäisenä tamman herkkyys ja sinun hieman huonohko istunta ja nousevat kädet, jonka vuoksi tamma olikin ilmeisesti hieman jännittynyt. Tamma rentoutui heti kun istuit syvälle ja keskelle satulaa. Seattlen liikkeet muutui heti pidemmiksi ja sait pikkuhiljaa pidettyä kätesikin alhaalla kun istuntasi oli hyvä.

27.08.2009 estevalmennus, valmentajana Fenella

Tänään meillä olisi vuorossa estetreenit ja hyppäisimme yksittäisesteitä. Seattle oli tänään aika rauhallinen ja yhteistyönne näytti sujuvan aika hyvin. Aloitimme n. 70cm korkuisella pystyesteellä jonka hyppääminen ei näyttänyt olevan ongelma kummallekaan. Pikkuhiljaa nostin estettä ja lisäsin pari muutakin estettä. Kolmen esteen pikkurata meni molempien osalta hyvin ja tamma kääntyi hyvin. Isoissa esteissä et oikein meinannut välillä päästä mukaan hyppyihin. Tunti meni kuitenkin nopeasti ja teillä molemmilla meni valmennus oikein hyvin.

© Infinity Sporthorses | Ulkoasu NM (muokkaus & hevosten ulkoasu misery.) | Kuvien © Tomasz Siergiej