| Oikea nimi | Defekt Där | Rotu | ruotsinpuoliverinen |
| Kutsumanimi | Effe | Syntynyt | 26.07.2008 (Ikä) |
| Sukupuoli | ori | Väri | tummanruunikko |
| Säkäkorkeus | 156cm | Rekisterinro | VH03-043-6517 |
| Kasvattaja | misery. (Därav) | Omistaja | misery. (Infinity) |
| Koulutustaso | Grand Prix, 90cm | Painotus | kouluratsastus |
- pysty kaula, paksu ja pään kaulan liittymä
- painunut selkä, pitkät kaviot, piirteetön pää
- säkä saisi olla selkeämpi
22.09.2008 YLA2 palkittu pistein 130
Pisteitä laski se, että kalenterissa vain sijoitukset, jälkeläiset
lisäisivät pisteitä myös, tilaisuuden parhaat luonnekuvauspisteet
31.07.2008 KRJ-III palkittu pistein 70
Jo varsana tiesin, että käsissäni on tulevaisuuden huippukouluratsu. Effe esitteli upeita liikkeitänsä mielellään tarhassa ja irtojuoksuttaessa. Siinä oli myös sisua, jota upeassa kouluratsussa on mielestäni oltava. Toisaalta ori on ollut pienestä pitäen fiksu tilanteen vaatiessa ja erittäin oppivainen. Silti en voi sanoa, että sen ratsukoulutus on ollut helppo tehtävä minulle ja epätoivon hetkiä on koettu enemmän kuin kerran. On kuitenkin ollut upea kokemus kasvattaa ja kouluttaa itse alusta asti tälläinen ori. Ehkä siksi minulla ja Effellä on aivan erityislaatuinen suhde.
Effe on orimainen, mutta kuitenkin viisas hevonen. Ihmisten ilmoilla se on oikein nätisti, mutta kotioloissa orimaisuus pääsee toisinaan valloilleen liikaakin. Effe on hieman kärsimätön, eikä jaksaisi seistä paikoillaan pitkää aikaa. Ori on kuitenkin kiltti, eikä koskaan pure tai satuta ihmistä ainakaan tahallansa. Säheltäessä aina saattaa sattua kaikenlaista, mutta ne ovat puhtaita vahinkoja. Karsinassa ori tuppaa vain pyörimään eli se kannattaa sitoa kiinni mieluiten käytävälle kahdelta puolelta. Taluttaessa Effe malttaa kävellä yleensä, mutta on hieman jännittyneen oloinen. Ryöstämään se ei kuitenkaan lähde koskaan - vaikka hevosten kanssa ei voi sanoa "ei koskaan". Ratsastaessa ori aivan mahtava hevonen - kuuliainen ja tarpeeksi kuuma. Effe kuuntelee hyvin kaikkia apujasi ja vastaa niihin parhaansa mukaan. Joskus ori kuumenee hieman liikaakin ja silloin esimerkiksi laukanvaihdot menevät miten menevät ja lisätty ravi vaihtuu helposti laukkaan. Rauhallisen ratsastajan kanssa, sekä monipuolisten harjoitusten avulla Effe pysyy hyvin rentona. Sillä on mahtavat askeleet - niissä on mukava istua ja ne ovat erittäin näyttävät. Se on yksi valtti kouluradoilla. Maastossa ori on hieman kuumempi ja yleensä hyppii kuin kumipallo ympäriinsä. Esteillä ori ei ole taitava, eikä sillä hypätä kuin satunnaisesti. Effe varmasti pudottaa kaikki esteet ja kaahottaa minne sattuu - eikä se edes pidä hyppäämisestä! Ori tulee toimeen muiden hevosten kanssa hyvin.
Effe on sosiaalinen tapaus, joka tulee toimeen lähes kaikkien neli- ja kaksijalkaisten kanssa. Tarhassa ori ravaa niskojaan nakellen, häntä kaarella ja aina välillä pysähtyy hirnahtelemaan aidan takana seisoskeleville nuorille neitokaisille. Vihellän Effelle, joka pysähtyy hetkeksi paikoilleen korvat hörössä ja lähtee sitten ravaamaan näyttävin askelin luokseni. Se seisoo kiltisti paikoillaan, kun laitan sille riimun päähän ja narun kiinni. Avaan portin, jolloin Effe lähtee heti ryntäämään ohitseni. Napakka "EI" saa sen kuitenkin toisiin aatoksiin ja se vain steppaa vierelläni hermostunein askelin korvat jännittyneenä pyörien. Muutamaa pientä sivuhyppyä lukuunottamatta kummatkin selvisimme ehjin nahoin karsinaan asti.
Karsinassa ori aloittaa tutun pyörimisen ja hyörimisen. Se hypähtelee pystyyn pienesti ja olen vähällä jäädä jalkoihin. Kokemuksesta tiedän, että Effe on sidottava hoitamisen ajaksi ja mielellään otettava käytävälle kiinni kahdelta puolelta. Joten tartun tuumasta toimeen ja laitan pojan käytävälle kiinni. Se näyttää hieman lannistuneelta, mutta seisoo kuuliaisesti hetken ja aloittaa sitten tuttuun tapaan takajalkojen nostelun ja etukavioillaan kuopimisen. Harjaan päättäväisesti joka puolelta. Vatsan alta harjatessa Effe pyörittelee kiukkuisesti häntäänsä ja viskoo päätään, mutta seisoo kuitenkin melko hyvin aloillaan. Kavioita putsatessa ori yrittää kiskoa jalkansa irti, mutta ei jaksa kauaa yrittää, jos huomaa hoitajan otteen pitävän. Saan putsattua kaikki kaviot, mutta suojia laittaessa Effe hermostuu taas ja alkaa nostella kaikkia jalkojaan vuoron perään. Taas napakka "EI" ja Effe keskittyy hetken aikaa paikallaan olemiseen. Haen satulan satulahuoneesta, jolloin orin ilme valpastuu. Effe innostuu huomattavasti, sillä se rakastaa työn tekoa. Kiristän satulavyön varovasti ja ori seisoo paikallansa karvaakaan liikauttamatta. Taputuksen saadessaan se näyttää hyvin tyytyväiseltä. Suitsia laittaessa Effe pitää päänsä sopivan alhaalla ja ottaa kuolaimet hyvin suuhunsa. Tälläinen on meidän peruspäivä hoitotoimenpiteiden osalta.
Ratsastaessa Effe on juuri sellainen kuin hyvän kouluhevosen kuuluukin olla - tulinen ja taitava. Se rakastaa työntekoa ja on erittäin rehellinen ratsu. Ori ei kyseenalaista koskaan ratsastajaansa. Se on lisäksi todella herkkä avuille. Satulaan noustessani se on jo lähdössä kävelemään eteen päin ja ohjasotetta tiukentaessani ori alkaa pyöriä ympyrää. Kärsivällisesti kuitenkin kiristän satulavyön ja säädän jalustimet. Effe lähtee kävelemään pienestä pohkeiden puristuksesta matkaavoittavasti uraa kohti. Pieni painon siirto ja Effe tietää, kumpan suuntaan ollaan menossa. Kokoan muutaman reippaan kierroksen jälkeen ohjat ja Effe valpastuu heti. Se kokoaa hyvin itsensä ja siirtyy raviin pienien apujen myötä. Sen ravi on hivenen pompottavaa, kunnes siihen tottuu. Näyttävin raviaskelein ori liitää hieman turhankin reippaasti ympyrän kaarella ja taipuu juuri kuten kuuluukin. Muutaman raviympyrän jälkeen Effe tuntuu kyllästyvän tehtävään ja se kiihdyttää vauhtia askel askeleelta. Silloin on aika vaihtaa tehtävää, sillä Effen keskittymiskyky on vain muutaman minuutin kerrallansa per harjoitus. Alkuverryttelyn jälkeen se on hivenen kuuma, mutta käyttää itseään rehellisesti, eikä jolkottele takajalat tallissa - oli selässä kuka tahansa. Annan laukkapohkeet, joita seuraa huolellinen nosto, mutta pieni kiihdytys sen jälkeen. Rentoudun itse parhaani mukaan, jolloin orikin tuntuu heti paljon rennommalta. Laukka on erittäin miellyttävä istua. Effe kuuntelee minua täydellisesti ja kääntyy pelkän istunnan avulla. Se laukkaa liitävin askelein ja suorittaa laukanvaihdot loistavasti, kunnes kuumenee ja keskittymiskyky herpaantuu. Effen kuumetessa on aika monipuolistaa tehtäviä ja yrittää rauhoittaa se. Loppukäynneissä olen tyytyväinen tähän kuumaan, mutta erittäin taitavaan ja herkkään oriin. Se vaatii rauhallisen ja päättäväisen ratsastajan ja monipuoliset tehtävät.
Esteitä en edes yritä hypätä, sillä Effe ei niitä hallitse juurikaan. Se on niin kouluratsu, että kulkee esteradallakin hienosti peräänannossa ja nostaa jalkojaan liian vähän. Onhan se hieman noloa mennä estekentällä koottua ravia ja piaffea ja passagea, kun muut kiitävät minkä kavioistaan pääsevät. Paras jättää esteet siis jollekin, joka ne hallitsee. Effellä kuitenkin hypätään satunnaisesti, mutta silloin on syytä jonkun olla nostelemassa jatkuvasti pudonneita puomeja. Maastossa mennään eikä meinata, sillä orilla on vauhtia ja intoa aina. Pukittelujen jälkeen saat varmasti kokea tahtomattasi miltä kiitolaukka tuntuu. En suosittele itse sitä, ellei ole hyvä suojavarustus, rautaiset hermot ja vakuutus. Kuitenkin Effeen voi luottaa - se tekee kaiken ilosta, ei halutessaan pudottaa sinut. Kaverin seurassa maastoillessa Effe on huomattavasti rennompi.
Traileriin poika menee kuin vanha tekijä. Se astelee rauhallisin ja varmoin askelin lastaussiltaa pitkin. Kuljetuksen aikana Effe ei malta mutustella heiniänsä, mutta se on muuten rauhallisesti kopissa. Trailerista tullaan rauhallisesti alas ja sitten pitääkin jo kuuluvalla hirnunnalla ilmoittaa kaikille tulosta. Kilpailupaikalla orilla on rautaiset hermot, mutta myös suurempi ego kuin kotona. Effen on pakko hieman keimailla tammoille. Taluttaessa ori pysyy hyvin hallinnassa. Verryttelyssä se on hieman kuuma, mutta rentoutuu rauhallisen ratsastajan alla. Koulukilpailuissa ori yrittää parhaansa ja on paljon miellyttävämpi kuin kotikentällä. Sillä on siis kova tarve esittää vieraille, josta on toki hyötyä, mutta sama vietti voisi olla kotonakin. Silloin Effe nimittäin kulkee vielä paremmin ja ylväämmin. Palkintojenjaossa ori ei kauaa malttaisi seistä aloillansa. Voitte ehkä arvata, että kunniakierroksella mennään eikä meinata. Silloin kyllä tuntuu, että jarrut ovat täysin epäkunnossa.
Defekt DÄR on käytössä jalostukseen myös ulkopuolisille tammoille tietyin ehdoin. Tammalla on oltava tuloksia kouluratsastuksesta ja omattava yksi polvi sukua virtuaalimaailmassa. Rodulla ei ole väliä, mutta mieluiten Effeä käytetään ruotsinpuoliveristen jalostukseen. Varsasta toivotaan koulupainotteista. Jos haluat Effen astuvan tammasi, ota yhteyttä sähköpostilla.
Effe ei ole päässyt vielä tositoimiin
| i. Died In Your Arms YLA3, Dressage Master 08 |
ii. Själsfrid 159cm, rautias, evm |
iii. Fördröjas 171cm, musta, evm |
| iie. Enväldar SWE 150cm, prautias, evm | ||
| ie. Kvinno 'R 149cm, truunikko, evm |
iei. Vandrar 164cm, tpruunikko, evm | |
| iee. Margarer SWE 156cm, voikko, evm | ||
| e. Bye Beautiful '68 YLA2, KRJ-II |
ei. Holves SWE 169cm, musta, evm |
eii. Herreman 171cm, musta, evm |
| eie. Lyndia 165cm, trautias, evm | ||
| ee. Beatrice '68 155cm, rautias, evm |
eei. N.O Another Hero 160cm, vrautias, evm | |
| eee. Believin' 152cm, truunikko, evm |
Isänisä Själsfrid oli luonteeltaan herkkä ja kuuma ori, joka hurmasi kilpailuissa mahtavalla harjallansa, sekä näyttävillä askelilla. Själsfridillä ei suotta ole kahtakymmentä upeaa jälkeläistä, joista jokainen on painottunut koulukentille menestyksekkäästi. Själsfrid sai lukuisia sijoituksia, myös arvostetuista suurkilpailuista Ruotsissa. Ori nukkui pois 16-vuotiaana ja sitä jäivät kaipaamaan monet - ori oli oikeasti todella hurmaava, vaikka olikin hiukan hankala orimaisen luonteensa takia. Ehkä juuri sen tulisuutensa takia ori pärjäsi niin hienosti kilpailuissa.
Fördröjas, tuttujen kesken vain Förr, on suvun musta lammas. Se on valjakkopainotteinen ori, lähes ainut suvussa jolla ei ole koulupainotusta. Förr oli luonteeltaansa hyvinkin sähäkkä, niin hoitaessa kuin ajaessa. Se ei ollut lasten ratsu ja usein varmakin hoitaja sai hampaan jäljet käteensä. Förr menestyi hyvin valjakkoajossa näyttävien askeliensa, nopeutensa ja ketteryytensä ansiosta. Siitä tehtiinkin monia ostotarjouksia orin siirtyessä eläkeelle, mutta omistaja päätti pitää Förrin itse ja astutti sillä viisitoista tammaa. Jokainen varsoista oli joko valjakkopainotteinen tai koulupainotteinen, sekä perivät yleensä Förrin sähäkän luonteen. Enväldar SWE syntyi eräänä sateisena aamuna ruotsalaiseen siittolaan. Tamma oli pieni ja heiveröinen, eikä siihen uskottu ollenkaan. Siittola meni pian konkurssiin ja Enni lähti pilkkahintaan Suomeen. Siellä tamma sai kasvaa rauhassa ja sen koulutus aloitettiin tavallista myöhemmin tamman kehittyessä hitaasti. Kuitenkin rumasta ankanpoikasesta kehkeytyi pian joutsen, joka menestyi Suomen koulukentillä mallikkaasti. Tamma kilpaili vain Vaativaa B:tä, mutta oli kova nimi aina kilpakentillä. Tamma oli luonteeltaan hyvinkin arka ja herkkä. Se jätti jälkeensä vain yhden varsan, sillä ei uskottu tammalta periytyvän mitään hyvää - myöhemmin kuitenkin selvisi, ettei niin ole. Tamma nukkui pois kuitenkin 18-vuotiaana, eikä asialle ehditty tehdä mitään.
Isänemä Kvinno 'R on sähäkkä, mutta melko kiltti tamma. Hoitaessa se oli oikea enkeli, jota pikkulapsetkin harjasivat mennen tullen, mutta ratsastuskentällä tammasta muuttui pieni ja pippurinen hevonen. Se oli oikeasti hyvin pieni tamma, sillä sen säkäkorkeus oli vain 149cm. Kasvattajat halusivatkin päästä neidistä pian eroon, sillä se kuulemma pahensi heidän mainettansa. Kvinno myytiin halvalla ja kyllä kasvattajia harmitti, kun tamma meni ja nappasi kymmenen voittoa koulukentiltä! Jälkeläisiä Kvinnolla on kuusi ja jokainen niistä on hienosti koulupainotteinen. Nykyään Kvinno viettää eläkepäiviä eräässä siittolassa. Silti tämä ylpeä neiti innostuu joskus vielä vääntämään koulukiemuroita - tai ainakin tekemään piaffea ja passagea tarhassa nuorten hevosten riehuessa.
Vandrar on täysin ruotsalainen hieno ori, jonka menestys kilpakentillä kuitenkin jäi melko pieneksi - ori onnistui telomaan jalkansa tarhassa riehuessaan kymmenvuotiaana. Se uhosi toiselle orille ja pääsi pian langoista läpi. Voittekin arvata loput - kaksi oria, jotka todella vihaavat toisiaan. Vandrarista tuli siitoshevonen ja välillä se pääsi maastolenkeille. Sen enempää sen jalka ei enää kestänyt, vaikka uskottiin ettei se edes paranisi. Luonteeltaan Vandrar oli sellainen, joka uhosi kaikille ja halusi olla pomo. Sillä oli hieman turhankin iso ego, joka törmäsi usein yhteen niin ihmisten, kuin muidenkin hevosten kanssa. Ori sai 3 voittoa ja 3 muuta sijoitusta, sekä jätti jälkeensä uskomattomat 40 varsaa, joista lähes jokainen suuntautui koulupuolelle. Margarer SWE on kilpaillut useita kausia GP tasolla ja osallistunut moniin maailmanluokan kilpailuihin menestyksekkäästi. Tamma rakasti esiintymistä ja se pärjäsi myös näyttelyissä. Margarer kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla ja se oli haluttu siitoksessa - kaunis ja hyvärakenteinen hevonen, jonka käyttöominaisuudet olivat myös huipussa. Varsoja jäikin maailmaan viisitoista, mikä on aika saavutus tammalta. Tosin Margarer sai usein kaksoset, joista kummatkin ihme kyllä selviytyivät. Mys Kvinno R' oli kaksonen. Margarer on luonteeltansa erittäin kiltti ja persoonallinen tamma, joka ihastutti monet ominaisuuksillansa. Voitte vain kuvitella, kuinka usein tamma haluttiinkaan ostaa ja millaisilla summilla! Tamma oli myös erittäin loistava koulupainotteinen suku, josta lähes kaikki hevoset ovat kantakirjattuja.
Emänisä Holves SWE on ihailtu kansallisen tason kouluratsu Ruotsissa. Orin ravatessa kilpakentälle näyttävin askelin musta harja hulmuten kuului yleisöstä aina jokunen huokaus ja pikkutytöt pyörivät Holvesin ympärillä kameroiden kanssa. Holves oli luonteeltaan hieman kiivas ja hyvin kuuma ratsu - vaikka meno koulukentällä näytti helpolta ja hyvältä, ratsastajalla oli täysi työ ja Holvesin selkään pääsikin vain kokeneet ja orille tutut ratsastajat. Tallissa herra äksyili hieman, mutta harvemmin yritti tosissaan purra. Holves sai lukuisia sijoituksia koulukentiltä ja vieläkin kilpailee hieman helpommissa luokissa. Orilla on ikää jo kiitettävästi, sekä kymmeniä jälkeläisiä, joten se on jo eläkkeellä.
Herreman oli kaikkea muuta kuin herrasmies. Se on kantakirjattu toisella palkinnolla. Ori kilpaili noin viisitoista koulustarttia ja voitti niistä kolme. Sen jälkeen Herreman siirtyi siitos- ja näyttelykäyttöön. Ori ihastutti näyttelykentillä ihmisiä orimaisen luonteensa, sekä komean ulkomuotonsa ansiosta. Ei siis ihme, että Herreman kantakirjattiin toisella palkinnolla. Ehkä se olisi saanut paremman palkinnon, jo ei olisi koko aikaa riuhtonut ja yrittänyt hyppiä pystyyn ja melkein purrut tuomaria.. Herraman nukkui vanhuuteen eräänä talvisena päivänä ja sitä jäivät kaipaamaan monet ihmiset, jotka olivat tekemisissä orin kanssa - ja näin ollen omistivat sisukkaan orin lukuisia hampaanjälkiä ympäri kroppaansa. Jäipähän orista ainakin muutakin näkyviä muistoja, kuin viisi upeaa koulukentille ja näyttelykentille siirtynyttä varsaa. Lyndia oli suvun ainut yleispainotteinen tamma, joka kilpaili helppoja luokkia niin esteillä, kuin koulussakin ja myös kenttäratsastuksessa. Tamman kapasiteetti ei riittänyt kuin helppoon aahan ja metriin, mutta se niitti useita voittoja näistä luokista! Maastoradalla tämä tamma oli rohkea ja nopea, esteillä myöskin hyvin ketterä ja kouluradalla tarkka. Oikea unelmaratsu - se vaihtoi silti usein omistajaansa, kun kaikki pitivät sitä jotenkin huonompana tammana juuri tuon takia, ettei tamma hypännyt korkeampia tai mennyt vaativia luokkia. Lopulta se päätyi eräälle junnulle, joka pääsi näyttämään kyntensä kilpakentillä. Lyndia oli luonteeltaan aivan mahtava tamma, kiltti ja rehellinen, sekä hyvin yritteliäs. Varsoja sillä on kaksi - toisesta tuli Ruotsin ihailtu kouluratsu.
Emänemä Beatrice '68 tuo kaunis ja erittäin kiltti tamma kilpaili muutaman kilpailun GP luokissa kouluratsastuksessa, kunnes teloi jalkansa kuljetuksessa sattuneessa onnettomuudessa. Erittäin lupaavan tamman (kilpaili 7 kilpailua GP luokissa ja voitti niistä 2, sekä sai 2 muuta sijoitusta!) kilpaura katkesi lähes olemattomiin ja sen omistajia harmitti aivan mielettömästi - olivathan he maksaneet Beatrice niin suuren summan, ettei sitä uskalla edes kirjoittaa tähän. Tamma myytiin halvalla eteenpäin ja se päätyi lopulta ihmisille, joka rakasti näyttelyissä käymistä. Beatricella oli hyvä rakenne ja niinhän siinä kävi, että muutamissa näyttelyissä se oli koko kilpailun paras ja kantakirjaan se pääsi ykköspalkinnolla! Kyllä entisiä omistajia harmitti, kun kuulivat tämän. Uusi omistaja kuitenkin piti tamman rakastavassa kodissaan koko loppuelämän ja tamma nukkui vanhuuttaan 20-vuotiaana. Se jätti jälkeensä kolme hienoa varsaa, jotka kaikki perivät sen miellyttävän luonteen ja kauniin ulkomuodon.
N.O Another Hero oli mielettömän kiltti ori, joka kilpaili menestyksekkäästi muutaman vuoden koulukentillä. Se ylsi vaativaan aahan asti ja sai kilpauransa aikana kymmenen sijoitusta ja kaksi voittoa. Sen omistaja päätti lopettaa ajoissa orin kilpauran ja ori pääsi siitokseen, sekä vain harrasteratsuksi. Se kävi perheen pienimpien kanssa pienissä kilpailuissa ja pärjäsi niissä hyvin. Orin mahtava luonne periytyi usein varsoille ja niistä tuli hyvinkin kilttejä. Hero oli koko perheen ratsu ja nukkui ikiuneen 29-vuotiaana. Sen omistaja oli erittäin tyytyväinen oriin ja jäi kaipaamaan silmäteräänsä. Believin' kilpailikin sitten tosissaan - se menestyi ja oli ehdottomasti aikansa parhaita Etelä-Ruotsissa asuneita kouluratsuja. Tamma kiersi myös ympäri maata kansallisissa kilpailuissa ja kilpaili melko pitkään. Voittoja ehti kertyä kymmenkunta ja sijoituksia sitäkin enemmän. Belle oli luonteeltaan arka tamma, joka vaati rohkean ratsastajan. Se pelkästi lähes kaikkea, mikä oli harvinaista noin menestyneeltä kilpahevoselta. Se vain luotti ratsastajaansa hyvin paljon. Varsoja Bellelle teetettiin vain yksi, sillä se kuoli melko pian lopetettuaan kilpauransa.
Defekt DÄR on virtuaalihevonen, eikä ole oikeasti olemassa.